Käyttäjän Kokenut kaiken tietää kirjoittamat vastaukset
-
1,6 millisistä haritus pienenee helpommin, joskus uusissakin terissä on liian vähän. Mutta pitää niitä harittaa paksumpiakin, kun kuluvat. Laitapa lukijoiden kuviin viilasta ja terästäsi kuva, kiinnostaisi nähdä.
Varsin yleisesti maksetaan hakatun kuusiainespuun mukaan, 4 eur per ainespuukuutio taitaa olla normi. Tässä tavassa männyn ja koivun latvukset ja oksat menee ilmaiseksi. Mutta tuo istutuksen viivästyminen on kyllä melko yleistä, ja harmittaahan se, jos on vaikka loman ottanut sitä varten.
Minusta jos tulosta käytettäisiin perusteena, pitäisi tukea nopeaa uudistamista, ja sitä että taimikko on vesakosta vapaa. Esim. kääntömätästys ja kemiallinen vesakon poisto olisi silloin kannattavampaa. Naapurilla uudistusalat on jääneet muokkaamatta, istuttamatta, ja kylvämättä. Lopputulos on tuollainen harva pääsääntöisesti vesasyntyistä koivua kasvava taimikko, muutama mänty joukossa. Raivasi sieltä jonkun pihlajan pois ja haki metkat. Minusta tuollaisista pitäisi tukea vähentää, eikä lisätä. Itsellä muutama kuusentaimikko, josta kemiallisesti vesakkoa poistettu, kyllä juuristokilpailun vähentäminen lisää kasvua. Mutta tarkastajalle ei jää kantoja laskettavaksi, ja kaadettujen risujen pituuksia mitattavaksi viiden vuoden välein. Hirvistä voisi alkaa maksaa tapporahaa.
No, tähän saattaisi joku sanoa, että kokenut kaiken tietää. Mummuni syntyi nykyisen venäjän puolella, kaikki tätini nykyisessä Suomessa, Isäni kuopuksena välirauhan jälkeen nykyisen Venäjän puolella. Voisihan ne rajat ennallistaa minun puolestani 30 luvun tilanteeseen, mielelläni asutan suvun alkuperäiset järvimaisemat, vaikka ovatkin ryssittyneet viimeisen 80 vuoden aikana. Mutta lähi- idässä taitaa näistä olla kokemusta vielä enemmän, koitan uutisista seurailla, ja ottaa mallia, mitenkä se olisi parasta.
Seurasin naapurin istutettua männikköä, kasvu oli hurja, ja runkomuoto ja oksat ihanteellisia. Ensiharvennus 5 vuotta aikaisemmin kuin omassa siemenpuilla uudistetulla, pikkutukkiakin olisi tullut, jos kaikki ei olisi mennyt energiaksi. Olen vakuuttunut jalostushyödystä, koko ketjulle, loppukäyttäjää myöden. Mutta aika paljon siihen tuli tuulenkaatoja harvennuksen jälkeen. Voiko olla, että rungon hyvä kasvu jättää juurakon alimittaiseksi, tai suppeaksi? Tarvitseehan iso puu juurakon, mutta onko parhaiten kasvavien puiden juuristo monihaaraisempi/ tiheämpi tai käyttää sienirihmoja tehokkaammin, jolloin suppeammaksi jäävä juurakko ei estä tuulituhoja riittävästi?
Jees tietää, mutta jos tietäisi energiapuun ja haavan kysynnän selluun ja mekaaniseen jalostukseen myöhemmin, olisi helpompi vastata. Itse harventaisin kokopuuna mahdollisimman aikaisin, jos energialle on vielä parin vuoden kuluttua tähän malliin kysyntää.
Kyllä itse olen joutunut noita risun keräyksen aikatauluja kyslemään aika tiuhaankin, kun taimet on tulossa, ja muokkaajilla muitakin työmaita. Osan siirtänyt kokemuksien takia suoraan syysistutuksiin. Tukkimiehentäi ainakin männyn istutuksilla oikea uhka, kuusellakinnkyllä, pitäisi varmaan taimet itse karatella ruiskuttaa. Mutta saitko hakkuutähteistä rahat?
Kiitos miksuliini!
Itse olen sahannut paljon koneella teroitelulla, ms 260 oli nuoruudessa käyttösaha, siinä on se käsin kiristys, ja ilman työkaluja lähtee purukoppa irti, ja sisäpuolinen kytkin, niin oli sekunneissa terän vaihto aika. Isäukolla oli motoharrasteiden takia ammattimainen ketjun teroituskone. Sillä saa pahastikin kiveen ajetun kuntoon. Mutta ei se hyvin viilatun veroinen ollut, kivikin oli vähän paksu. Mutta purupiikki tarpeeksi alas, kyllä se 50 kuutioinen oksat jaksoi jyrsiä, ja polttopuulepät katkoa. Ei vaan tahdo viila sitten enää pystyä. Nyt siinä on kapeampi kivi, mutta vaan pahasti kiveen ajetut teroitan sillä, purupiikin madallus koneella käy nopsaan kyllä, ja tarkempi kuin rälläkkä. Noita tehtaalla kovaksi teroitettuja hampaita kun on sekä ketjuissa, että raivurin terissä, niin olisi hyvä olla timanttiviila, oletteko törmänneet sellaisiin 4,8 ja 5,5 millisiin?
Nopeiten leikkaa ihan loppuun viilattu ketju, tekee myös pienimmän sahausraon, eli purua pitää irrottaa vähemmän. Purulle on myös eniten tilaa viilatulla ketjulla sahatessa. Pyörii myös kevyesti, kun rautaa on vähemmän pyöritettävänä. Mutta kyllä sen ketjun ja purupiikin voi hienosäätää sahan ja puun mukaan, on se eri asia, onko sahassa 1,8 vai 2,8 kw, näihin on valmistaja laittanut saman ketjun. Puitakin on montaa kovuutta.