Käyttäjän Kokenut kaiken tietää kirjoittamat vastaukset
-
Kerran melkein möin Pölkylle, vähän ennen (ostamani tilan arvioinnin aikaan) oli tukin hinta pohjoisissa ollut 38eur/ m3. Myin Kuusamon sahalle lopulta.
Olen eri mieltä
Kyllä se on niin, että 85-95 tehtiin parhaat autot. Harmi, että monet on ajettu loppuun(yli 1000000), myyty afrikkaan, mädäntyneet tai ajettu peltoautohommissa puuhun. Osakekaupoissa kun onnistuu ajoituksissa, ei tarvitse metsää kuin harrestemielessä. hirviporukkaan, luontokuvauksiin, poltinpuumetsäksi, suojeluun, jms.
Kateus. Jos täällä on johonkin kelpaavan pläntti, niin se on jonkun jaon aikaan jaettu niin moneen osaan, ja osista puolet omistaa perikuntien perikunnat. Naapuri ja serkun tuttavan ystävä kadehtii toista niin paljon, että ei voi muutama ihminen laittaa sopivaa aluetta rahaa tuottamaan missään muodossa. On se sitten tuulivoimaa, tai metsästysmahdollisuuksien kaupallistaminen.
Onnistuuko tuo istutus tänä kesänä?, jo risujen keruu tahtoo monesti lykätä uudistusta, ja kantoja tykkäävät makuuttaa palstalla vuoden. Miten Visalla muokkaus, tehdäänkö vielä mättäät/ naverot, vai laitatko suoraan kannonnosto jälkeen taimet?
Se olisi monesti hyvä periaate, että syö vain lihaa sen verran , mitä on itse tappanut, suolistanut, nylkenyt/ kaltannut ja paloitellut. Menisi varmaan vähemmän roskikseenkin.
Juu, nämä kannattaa ottaa huomioon, kun se tukkiprosentti päätehakkuussa on yli 95 ja lahoa 1% , niin eurojakin on viimeiset vuodet kasvanut monesti ok, vaikka kuutioita olisi tullut vaan se kymmenen/ ha. Joskus on toisin päin, lahoa on jo 10- 20%, puita kuolee pystyyn kasvua enemmän, kasvavasta puusta puolet kuitua. Joskus kannataa 50 v metsä laittaa nurin, ja 80 vuotiasta yläharventaa, jottei ylijäreys vie tuottoa. Lahon kyllä pystyy päättelemään vähän tarkemmin, kun käy keräämässä myrskyn jälkeen tuulenkaadot, ja koittaa tehdä tukkia.
Se on hyvä tilanne ostaa metsiä, jos alle summa- arvon saa. Täällä on ollut yli kymmenen vuotta putkeen jo tilanne, että kokonaisarvon korjauksen saa heittää heti pois, ja monesti tarjoustakaan ei voi jättää alle arvion. Käytännössä kauppa käy summa- arvon ylittävillä kaupoilla. Metsävähennys ja sukupolvenvaihdoksissa mahdollisuus siirtää omaisuutta pienemmällä verolla on ollut jo vähän aikaa ainoa järkisyy ostaa ylihintaista metsää.
Kyllä noita tutkimuksia, ja artikkeleita varmaan olisi kasvuista ja harvennuksista, jos jaksaisi ja osaisi etsiä. Mutta mielestäni oleellista on, että ensiharvennus tehdään ajoissa, jotta jäävissä puissa on vihreää, ja ne saavat valoa. ( Pätee raivuillekin) Myöhemmätkin harvennukset on tarpeen, mikäli puusto halutaan kasvattaa järeäksi. Hoitamattomuus syö merkittävästi tuottoa. Se seuraava kuusikon aukko tulee minulle vähän alle 60 v kuusikkoon, sopiva pohja, mutta ei ole koskaan harvennettu. Elävää puuta vajaa 400 mottia/ ha, mutta uskon tukkia tulevan vain puolet. Jos olisi harvenneltu ajoissa, olisi siinä 15 vuoden päästä saman verran, josta tukkia 90%, ja harvennuksista 300 mottia puuta päälle. On noista ylitiheistä ja niiden myöhäisistä harvennuksista kokemusta, isäukko haaveili itse harventavansa, ja hakelämmitys, niin ”omat polttopuut” ajattelukin vaikutti. Pilalle meni,sillä ajatuksella.
Jotenkin tuntuu, että mänty kasvaa nuorena nopsempaan kuin kuusi, ainakin tuoreella kankaalla. Kiriikö kuusi myöhemmin kiinni? Tai siis missä järjestyksessä kasvu menee, mänty, kuusi, lehtikuusi, rauduskoivu m3/ha/a. Normaaleilla mt/omt pohjilla.