Käyttäjän Kokenut kaiken tietää kirjoittamat vastaukset
-
Se yleisesti saatavissa iso 3/8 rissa onkin 10 piikkinen, sillä vakiosahassakin ketjunopeus on yli 42 m/s. Tosin taitaa olla käytännöllinen vain yli 5 kW sahoihin, ja se laippa saisi olla perästään aika iso, ettei ihan ilmassa joudu ketju lentämään. Laittakaahan rissa tilaukseen, ja purupiikistä heti 0,5-1 mm pois Heikin ohjeen mukaan, kun osallistutte siihen metsälehden haasteeseen. Sitä en usko, että se karvaisien kuusien karsinta kevyeksi työksi tuollakaan muuttuu, nopeammaksi ehkä. Hankintana kannattaakin tehdä mahdollisimman oksattomia ylispuukoivuja, solakoita mäntyjä, ja sitä tiheässä kasvanutta haapaa. Latvat sitten karsimattomana energiakasaan, tai jättää metsään.
Uskoisin, että se tehollinen vetorissan halkaisija, tai säde pitää mitata rissan keskeltä ketjun niitin keskelle. Heikkihän ei maininnut 325 jaosta mitään, 13800 r/ m moottorissa antaa vakio 7 piikkisellä rissalla 3/8 ketjulle 29,6 m/s. Siihen jos laittaa 9 piikkisen, ketjunopeus on laskujeni mukaan 38,06. Jos koneeseen saa vaikka 10% lisää kierroksia, ollaan reilusti yli 40 m/s lukemissa. 8 piikkiselläkin silloin 37,2 m/s
Sitten kun ihastutte hankintatukin tekoon, kannattaa kysyä aina myös pystykauppatarjous. Minä olen viimeiset 10 vuotta joutunut hankintatukit myymaan ihan samalla hintaa kuin pystykaupassa, joskun jopa euron alhaisemmalla. Nythän kyllä saa joiltakin pystyynkin harvennustukistakin yli 80, kuiduissa ja energiapuussa hankintalisä on yleensä huomattavasti parempi.
Ei toteuteta, jos otat moton esim. tuntitöinä hakkaamaan omaa metsääsi, niin kyllä se hakkaa ihan juuri kuin olet tilannut, toki lakia ei vastuullinen kuski riko. Sitten kun puut on tien varressa, niin voit käyttää puut itse, myydä sellaiselle, joka ei sertifikaateista välitä, tai jolla on sertifioimattomallekin puulle käyttöä. Itse teetin Tapanimyrskyn jälkeen tuntihinnalla n 2000 mottia, mottihinta teolle oli luokkaa 50% pienempi kuin metsäyhtiöiden ja metsänhoitoyhtiöiden arviot ja tarjoukset. Verottajahan ei tiedä paljonko tuollaisesta myyntierästä on itse hankintana tehnyt.
Nyt kun niitä tekopökkelöitä on alkanut ilmestyä aikaisempaa enemmän, niin hömötiaisten pesintää helpottaakseen voi metsissä kulkiessaan haulikolla metrin-kahden päästä ampumalla tehdä niihin koivun eurokantoihin sen alkureiän, on tehokas ja nopea tapa, uskoisin, että nopeuttaa lahon muodostumistakin. Jos haluaa olla ekomielinen, niin sitten myrkyttömällä ja muovittomalla patruunalla.
Kyllä ne yleistyy, jos energiapuun hinta pitää, sillä on kuitenkin merkitystä metsänomistajalle, että maksaako se 1000 euroa/ha, vai saako rahaa tonnin, kun 20 vuotias hoitamaton metsä laitetaan kasvukuntoon. Jos hehtaareita on enemmänkin, niin voi olla isokin asia. Ja isoon terään mieltyneille, niitä on ainakin sthil raivuriin taas saatavissa kunnollisia 250 mm teriäkin, toki sopii huskiinkin, jos sillä on tarpeeksi ikää (20 mm reikä), itse ostin pari, mutta en ole vielä laittanut paikoilleen.
Itse raivailen aina kun on keliä, kohteet koitan vähän valita säiden mukaan. Kannon pituus riippuu olosuhteista. Turvemailla voi kolmioterällä vedellä maata myödenkin, kivikoissa jätän pitkiäkin, ja tosiaan siellä työkaistan reunoilla yleensä korkeammat, ja jaloista lyhyemmäksi. Noista yli kymmensenttisistä koivuista voi tehdä 1,5 metrisiä kantoja, sellaiseen lahonneeseen tintit tykkää kovertaa itse kolonsa. Terävarustus 200-350mm, on nopsa vaihtaa, kun on joka terälle oma kulmavaihde sektorisuojineen, tai saha. Se isompi terä on raskaampi ja hitaampi liikuttaa, kyllä pienikin paikassaan on hyvä, halpa ja nopea viilata. Olen ilman sektorisuojaakin sahannut, mutta en siitä kyllä tykkää, en pelkää terän kappaleita, mutta kyllä siihen suojattomaan terään saa helpommin lykättyä raajansa, toki puutakin. Jostain tubevideosta energiahakkuun ennakkoraivausta katsoin, maksoi reilusti yli tonnin hehtaari. Se risupeto on kyllä noihin kohteisiin oikea lääke, vaikka jälki pari ekaa vuotta vaikuttaisikin aika hirveältä. Taloudellisessa mielessä monesti moninkertaisesti voittaa raivurilla raivuun, ja motohakkuun.
Metsäukko, mitä tarkoitat? Käsittääkseni ensiharvennetut nuoret metsät ovat monesti enemmänkin kasvuvaiheessa, kuin nuo satavuotiaat. Jos ureaa tarkoitat, niin sen typpihän ei heti maahan päästyään ole kasvuun käytettävissä, vaikuttaa kasvuun sitten vasta tulevina kasvukausina. Kuiviin kevät/ kesä keleihin ei kannata levitellä, haituu taivaan tuuliin. Ensilumen aikaan sopiva aika. Salpietari on eri asia.
Nyt olisi meilläpäin juuri oikea aika urealannoitukselle, se on siitä hyvää tavaraa, että typpeä on melko paljon, niin ei tarvitse turhia tonneja raahata metsään. Ei ole enää niin juurikäävän itioitäkään ilmassa, ja osittainen vauriokohdan ureakäsittely tulee heti samalla. Haihtuu ilmaan, jos liian aikaisin syksyllä levittää. Oletteko muuten nyt uusilla puunhinnoilla ja vallitsevalla korkokannalla laskeneet lannoituksen kannattavuutta? Kun kuitupuusta sai 15 euroa, tarkkaan yritettiin lannoittaa vain tukkia. Joko nyt kannattaa lannoittaa juuri ensiharvennetut metsätkin? Ja saako jostain nyt oikeasti hiilensidontakorvausta lannoituksella?
Jos metsät ole sertifioitu, niin ei niitä jättäpuita tarvitse alunperinkään jättää, ja rannat saa hakata oman kiinteistön puolelta paljaaksi. Metsäkeskuksen henkilön kanssa keskustelin noista säästöpuista, puheistaan sain sellaisen käsityksen, että jättöpuuryhmät, joissa yli 20 puuta hehtaarilla pitäisi rajata pois noista metka-taimikonhoitoaloista. Ja aika tarkasti metsiä noita metsään.fi kuvioiden mukaan inventoidaan, helposti muodostuu säästöpuuruhmästä oma kuvionsa.