Käyttäjän Kokenut kaiken tietää kirjoittamat vastaukset
-
Tuota Makarovin kommenttia juuri tarkoitin, olisi sitä vanhaakin metsää, ja haapoja ja raitoja, puron omaisia vesiuomia jms. Paljon enemmän, jos niiden omistamistajan ei tarvitsi pelätä ilman korvausta sosialisoimista. Itsellä jokusia hehtaareja Metso- sopimuksilla, mutta pitänee nekin viimeistään sopimuskauden loputtua hakata, ennen kuin uusi eduskunta ja hallitus saa vallan. Talous tuskin silloin vielä on nousukiidossa, ja sehän taitaa olla selviö, ketkä sitten on antavana, ja ketkä saavana osapuolena.
Itse olen tuota korotusta odotellutkin, siirsin puukauppatilityksiä tälle vuodelle, ajatuksena, että pääsisi käyttämään metsävähennystä. Vanhat on jo käytetty. Itsellä ainakin into metsän ostoon hetkeksi vähenee, jos korotus toteutuu taannehtivasti, kuten viimeksi. Jos ei toteudu, niin sitten pitäisi loppuvuodesta ostaa lisää metsää. Kyllä tuo voi puun myynti haluja monella lisätä, kun ei tarvitse maksaa veroa ihan niin paljoa.
Juu, kyllähän nämä kaikki maakuntakaavat, naturat, ennallistamiset, turvemaiden käyttörajoitukset, HCV:t jms. Joita julkisuudessa on käsitelty, ovat saaneet monet perikunnat, mökin mummot, ja kalkkivaarit hakkaamaan koskemattomat perämetsät. Ja liito- orava- touhotus on muullekin luonnolle tärkeät haavat monella tilalla hävittänyt. Jos ei oravalla olisi tuota uhanalaisuus statusta, ja julkisuutta, elinympäristöjä olisi todennäköisesti enemmän.
Kyllä taitaa olla niin, että jos ansiomielessä raivaa, niin ihan oikealla talvella hq- sukuisilla, ja sthilhillä sitten muutoin. Itsellä tilhet käytössä, ja laadukkaita ja kestäviä vehkeitä ovat, mutta talviraivuisiin on jonssi lämpäkahvoilla ja talvisarjalla. Aika harvoin lämpökahvoja olen tarvinnut, kuivia hanskoja repussa ollut. Tämä talvi on raivattu kokonaan kylmillä tilheillä, ja aika paljon vielä paperisuodattimella. Vaijerit voideltuna. Mutta puuterilumikeleihin sitten lämpöjonssi. Ostakaa molemmat, on siinä sekin etu, että toisessa peukalokaasu, jos sahaa vuoropäivin, niin ei rasitu lihakset yksipuolisesti. Mutta jos lämpöä kahvoihin kaipaa, ei taida olla vaihtoehtoja. Valjaat on molemmissa hyvät nykyään. Echosta ei kokemusta, varmaan laadukas peli sekin, ja putki jämerä. Jos hq ei olisi laadultaan mitä sattuu, niin pelkästään silläkin pärjäisi.
Kyllä se kuusikko monesti kasvaa yli kymmenen kuutiota vuodessa vanhempanakin, jos vesitalous, ravinteet, terveys ja vihreä osuus on kunnossa, vajaatuottoiset kannattaakin aina uudistaa ensimmäisenä. Aina sitä lisämetsää ei järkevästi ole ostettavissa, ja minusta 10 mottia tukkia kasvava metsä on taloudellisesti parempi, kuin 10 mottia 19 euron energiapuuta kasvava. Lisämetsää voi ostaa vaikka velkarahallakin.
Sitten jos on lomautuksia tai työttömyyspäiviä tulossa, kannattaa ottaa huomioon, että nuo ansiosidonnaiset taidetaan laskea vain verollisesta tulosta, päivärahoina maksetut ja sahakorvaukset jää ulkopuolelle. Eläkkeen kertymisestä en tiedä, mutta olettaisin ettei sitäkään sahalle makseta. Yrittäjällä tietysti erilaiset.
Itse aloittelevana metsänomistajana joskus opiskelin omatoimisesti metsäalaa, lähinnä kirjallisuudesta, mitä alan opiskelijoilta tai kirjastosta löysin. Omaksuin alkuunsa tehokkaan metsänkasvatuksen tavat. Hakkuutin ja hoisin sitten sukupolvenvaihdoksessa minulle siirtyneitä metsiä ahkerasti. Vasta myöhemmin huomasin, että niistä varsin moni olisi kelvannut vapaaehtoiseen suojeluun, ja niistä olisi saanut hyvät rahat noinkin. Nyt harmittaa vähän, varttuneiden hoitamattomien metsien harvennukset johti tuhoihin. Kannattaa tutkia kaikki ennallistamis- suojelurahoitustoimet, ennen kuin hoitaa aikaisemmin säästeltyjä metsiä. Toki tuossa kysyjän kuviossa se tuettu tuhkalannoitus on varmaan kannattavin toimi, voisi säästää yhden kunnostusojituksenkin, jos saa puustoa kasvamaan sen verran että haihduttaa. Jos harventaa, niin sitä kunnostusojitusta lannoituksen lisäksi pitää vakavasti harkita
Voi niitä vielä tehdä ja ajaa ihan samalla systeemillä kuin ennenkin. Ei ole missään rajoitettu, kirveelläkin saa vielä karsia. Naapuri ajoi kaikki hankintapuunsa hevosella, kun olin teini. Motot oli jo silloin monen muun metsissä.
Juu, mutta jos joka neliömetristä on keilattu useita pisteitä, joiden korkeus tiedetään senttien tarkkuudella, minusta sitä tietomäärää kannattaisi ojien suunnittelussa käyttää, jos siihen pääsee käsiksi. Mutta toki muitakin vaitoehtoja on.