Käyttäjän Kokenut kaiken tietää kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 155)
  • Kokenut kaiken tietää

    Kyntöpalteessa on ilmeisesti kohonnut riski myyrätuhoille, käyttävät sitä palteen tyhjää käytävää kulkuväylänä juurelta toiselle. Omaa kokemusta ei ole, mutta olen lukenut tällaisesta mahdollisuudesta. Glyfosaattiruiskutusta suosittelen vahvasti, vaikka kahteen kertaan, traktoriruiskulla urakoitsija tekee sen edullisesti. Ennen muokkausta. Minulla kuusen taimet katosi heinikkoon glyfosaattiruiskutuksesta huolimatta. Ruiskutin koko alan uudelleen, löytääkseni taimet,vain heinään tehoavalla aineella uudelleen, kun taimet oli vuoden- kaksi vanhoja. Minulla kyse ravinteikkaasta multamaasta. Tämän jälkeen kannuruiskulla taimet suojaten uudelleen glyfosaatilla. Huonoja kokemuksia glyfosaatin syysruiskutuksesta ” puutuneille” vuosikasvuille, 2010 ainakin oli sen verran lämmin syksy, että syyskuun lopullakin kuoli kuusia ihan reilusti.

    Kokenut kaiken tietää

    Taitaa olla niin, että koivu vesoo tyvestä, joten toisella kertaa on puska raivattavana, jos sulkeutuva metsä ei varjostuksellaan tukahduta, pihlaja ja pajut taitaa kannon ylimmästä silmusta vesoa uudelleen, jolloin tokalla raivauksella  selviää yhden korkean kannon katkaisulla. Itse en kyllä puun mukaan vaihda kannon pituutta. Kannattaa syödä mitä itsestä tuntuu hyvältä, kahvi kuivattaa kroppaa, mutta kyllä se metsässä maistuu varsinkin talvisin, toki kesällä pitää raivatessa  jaksaa kantaa metsään saman verran jotain urheilujuomaa, kuin mitä bensaakin. Energiaa siellä metsässä kuluu, Jeessin 1,5 litran päivän bensan kulutuksella ei välttämättä tarvita hyvää ylimääräistä energiaa, kuten suklaapatukkamainoksessa joskus mainostettiin. Pähkinät ja kuivaliha on kevyttä kantaa.

    Kokenut kaiken tietää

    Se yleisesti saatavissa iso 3/8 rissa onkin 10 piikkinen, sillä vakiosahassakin ketjunopeus on yli 42 m/s. Tosin taitaa olla käytännöllinen vain yli 5 kW sahoihin, ja se laippa saisi olla perästään aika iso, ettei ihan ilmassa joudu ketju lentämään. Laittakaahan rissa tilaukseen, ja purupiikistä heti 0,5-1 mm pois Heikin ohjeen mukaan, kun osallistutte siihen metsälehden haasteeseen. Sitä en usko, että se karvaisien kuusien karsinta kevyeksi työksi tuollakaan muuttuu, nopeammaksi ehkä. Hankintana kannattaakin tehdä mahdollisimman oksattomia ylispuukoivuja, solakoita mäntyjä, ja sitä tiheässä kasvanutta haapaa. Latvat sitten karsimattomana energiakasaan, tai jättää metsään.

    Kokenut kaiken tietää

    Uskoisin, että se tehollinen vetorissan halkaisija, tai säde pitää mitata rissan keskeltä ketjun niitin keskelle. Heikkihän ei maininnut 325 jaosta mitään, 13800 r/ m moottorissa antaa vakio 7 piikkisellä rissalla  3/8 ketjulle 29,6 m/s. Siihen jos laittaa 9 piikkisen, ketjunopeus on laskujeni mukaan 38,06. Jos koneeseen saa vaikka 10% lisää kierroksia, ollaan reilusti yli 40 m/s lukemissa. 8 piikkiselläkin silloin 37,2 m/s

    Kokenut kaiken tietää

    Sitten kun ihastutte hankintatukin tekoon, kannattaa kysyä aina myös pystykauppatarjous. Minä olen viimeiset 10 vuotta joutunut hankintatukit myymaan ihan samalla hintaa kuin pystykaupassa, joskun jopa euron alhaisemmalla. Nythän kyllä saa joiltakin pystyynkin harvennustukistakin yli 80, kuiduissa ja energiapuussa hankintalisä on yleensä huomattavasti parempi.

    Kokenut kaiken tietää

    Ei toteuteta, jos otat moton esim. tuntitöinä hakkaamaan omaa metsääsi, niin kyllä se hakkaa ihan juuri kuin olet tilannut, toki lakia ei vastuullinen kuski riko. Sitten kun puut on tien varressa, niin voit käyttää puut itse, myydä sellaiselle, joka ei sertifikaateista välitä, tai jolla on sertifioimattomallekin puulle käyttöä. Itse teetin Tapanimyrskyn jälkeen tuntihinnalla n 2000 mottia, mottihinta teolle oli luokkaa 50% pienempi kuin metsäyhtiöiden ja metsänhoitoyhtiöiden arviot ja tarjoukset. Verottajahan ei tiedä paljonko tuollaisesta myyntierästä on itse hankintana tehnyt.

    Kokenut kaiken tietää

    Nyt kun niitä tekopökkelöitä on alkanut ilmestyä aikaisempaa enemmän, niin hömötiaisten pesintää helpottaakseen voi metsissä kulkiessaan haulikolla metrin-kahden päästä ampumalla tehdä niihin koivun eurokantoihin sen alkureiän, on tehokas ja nopea tapa, uskoisin, että nopeuttaa lahon muodostumistakin. Jos haluaa olla ekomielinen, niin sitten myrkyttömällä ja muovittomalla patruunalla.

    Kokenut kaiken tietää

    Kyllä ne yleistyy, jos energiapuun hinta pitää, sillä on kuitenkin merkitystä metsänomistajalle, että maksaako se 1000 euroa/ha, vai saako rahaa tonnin, kun 20 vuotias hoitamaton metsä laitetaan kasvukuntoon. Jos hehtaareita on enemmänkin, niin voi olla isokin asia.   Ja isoon terään mieltyneille, niitä on ainakin sthil raivuriin taas saatavissa kunnollisia 250 mm teriäkin, toki sopii huskiinkin, jos sillä on tarpeeksi ikää (20 mm reikä), itse ostin pari, mutta en ole vielä laittanut paikoilleen.

    Kokenut kaiken tietää

    Itse raivailen aina kun on keliä, kohteet koitan vähän valita säiden mukaan. Kannon pituus riippuu olosuhteista. Turvemailla voi kolmioterällä vedellä maata myödenkin, kivikoissa jätän pitkiäkin, ja tosiaan siellä työkaistan reunoilla yleensä korkeammat, ja jaloista lyhyemmäksi. Noista yli kymmensenttisistä koivuista voi tehdä 1,5 metrisiä kantoja, sellaiseen lahonneeseen tintit tykkää kovertaa itse kolonsa. Terävarustus 200-350mm, on nopsa vaihtaa, kun on joka terälle oma kulmavaihde sektorisuojineen, tai saha. Se isompi terä on raskaampi ja hitaampi liikuttaa, kyllä pienikin paikassaan on hyvä, halpa ja nopea viilata. Olen ilman sektorisuojaakin sahannut, mutta en siitä kyllä tykkää, en pelkää terän kappaleita, mutta kyllä siihen suojattomaan terään saa helpommin lykättyä raajansa, toki puutakin. Jostain tubevideosta energiahakkuun ennakkoraivausta katsoin, maksoi reilusti yli tonnin hehtaari. Se risupeto on kyllä noihin kohteisiin oikea lääke, vaikka jälki pari ekaa vuotta vaikuttaisikin aika hirveältä. Taloudellisessa mielessä monesti moninkertaisesti voittaa raivurilla raivuun, ja motohakkuun.

    Kokenut kaiken tietää

    Metsäukko, mitä tarkoitat? Käsittääkseni ensiharvennetut  nuoret metsät ovat monesti enemmänkin kasvuvaiheessa, kuin nuo satavuotiaat. Jos ureaa tarkoitat, niin sen typpihän ei heti maahan päästyään ole kasvuun käytettävissä, vaikuttaa kasvuun sitten vasta tulevina kasvukausina. Kuiviin kevät/ kesä keleihin ei kannata levitellä, haituu taivaan tuuliin. Ensilumen aikaan sopiva aika. Salpietari on eri asia.

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 155)