Käyttäjän Kokenut kaiken tietää kirjoittamat vastaukset
-
Minulle on pari kertaa jäänyt luu käteen, eli olen lähtenyt myymään vasta sitten kun hinnat on vaikuttaneet riittävän hyviltä. Siinä vaiheessa sahoilla on ollut ilmeisesti puita ostettuna tarpeeksi, tai ovat todenneet hinnat liian koviksi. Eivätkä ole sitten tarjousta jättäneet.
Jos oli kesällä liian märkää, niin kannattaisiko ajattaa pois talvella? Jossain kohteissa ole huomannut, että hakkuu ja ajo onnistuu, mutta puuston poiston jälkeen kun puut ei enää haihduta, ala onkin aika märkä. Tämä käy monesti niinkin, että naapuririnteeseen tulee reilu aukko, ja omat alkaa kuolla pystyyn. Aina ei ole kirjanpainaja varsinainen syy, vaan lisääntynyt märkyys.
Itse olen siinä uskossa, että karummilla männyn mailla olevat haavat on lähes aina lahovikaisia, rehevämmillä mailla kasvavat helpommin terveitä. Vesoista ne taitaa luontaiset haavat suurimmaksi osaksi olla syntyneet.
Kyllä se leikkuuaika on molemmilla terillä sekunnin osia vain, jos yhdeltä puolelta sahaten menee poikki. Kovapalaterästä en tiedä. Olen 490:lläkin pikkuterällä sahannut, näppärä sekin on. Varhaisperkauksella iso hyvä, kun pyyhkäisee isomman alan, ja jos on järeämpää raivattavaa, josta pikkuterä ei yllä kerralla läpi. Eipä sitä ensiharvennustakaan moni 60 kuutioisella moottorisahalla tee, hyrrävoimatkin tekee liikuttelusta raskaampaa, vaikka painoa ei paljoa enempää olisikaan. Mutta tuo on tosi että kaikki omalla tyylillään, ja 561:een saa tosiaan sen 250 millisen, jos iso tuntuu parhaalta.
Ei se iso raskas terä aina ole pitkässä jouksussa parempi. Jos arton kohteet on sellaisia, että niitä tekee hehtaarin päivässä, päivästä toiseen, 200 päivää vuodessa, ei iso terä välttämättä tuo etua. Itsekin käytän tilanteen mukaan molempia. On artolla iso terä ja sahakin, ja varmaan sahaa sillä sitten, kun siitä on oikeasti hyötyä. Iso raskas terä on hitaampi ja raskaampi liikutella.
Tein juuri vastaavankokoisesta leimikosta kaupan, myin kannotkin. Hakkuutähteistä ja kannoista tulee bonuksineen ja lisineen 15-20000, kyllä se tosi on, että tuolla rahalla kestää vuoden tai kaksi istutusta viivästyttää. Ja em. summalla saa metsän uudistettua, ja varhaisperkauksenkin maksettua.
1,6 millisistä haritus pienenee helpommin, joskus uusissakin terissä on liian vähän. Mutta pitää niitä harittaa paksumpiakin, kun kuluvat. Laitapa lukijoiden kuviin viilasta ja terästäsi kuva, kiinnostaisi nähdä.
Varsin yleisesti maksetaan hakatun kuusiainespuun mukaan, 4 eur per ainespuukuutio taitaa olla normi. Tässä tavassa männyn ja koivun latvukset ja oksat menee ilmaiseksi. Mutta tuo istutuksen viivästyminen on kyllä melko yleistä, ja harmittaahan se, jos on vaikka loman ottanut sitä varten.
Minusta jos tulosta käytettäisiin perusteena, pitäisi tukea nopeaa uudistamista, ja sitä että taimikko on vesakosta vapaa. Esim. kääntömätästys ja kemiallinen vesakon poisto olisi silloin kannattavampaa. Naapurilla uudistusalat on jääneet muokkaamatta, istuttamatta, ja kylvämättä. Lopputulos on tuollainen harva pääsääntöisesti vesasyntyistä koivua kasvava taimikko, muutama mänty joukossa. Raivasi sieltä jonkun pihlajan pois ja haki metkat. Minusta tuollaisista pitäisi tukea vähentää, eikä lisätä. Itsellä muutama kuusentaimikko, josta kemiallisesti vesakkoa poistettu, kyllä juuristokilpailun vähentäminen lisää kasvua. Mutta tarkastajalle ei jää kantoja laskettavaksi, ja kaadettujen risujen pituuksia mitattavaksi viiden vuoden välein. Hirvistä voisi alkaa maksaa tapporahaa.
No, tähän saattaisi joku sanoa, että kokenut kaiken tietää. Mummuni syntyi nykyisen venäjän puolella, kaikki tätini nykyisessä Suomessa, Isäni kuopuksena välirauhan jälkeen nykyisen Venäjän puolella. Voisihan ne rajat ennallistaa minun puolestani 30 luvun tilanteeseen, mielelläni asutan suvun alkuperäiset järvimaisemat, vaikka ovatkin ryssittyneet viimeisen 80 vuoden aikana. Mutta lähi- idässä taitaa näistä olla kokemusta vielä enemmän, koitan uutisista seurailla, ja ottaa mallia, mitenkä se olisi parasta.