Käyttäjän Kokenut kaiken tietää kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä olen ollut tarkastuksella mukana, tosin en kaikkia jaksanut tarkastajan kanssa kävellä, 5-10 hehtaaria taisi olla kokonaisilmoitusala, varman päälle ilmoitin. Olisiko tullut n 3-4 tonnia korvausta ja hehtaarin uudistaminen kokonaisuudessaan päälle. Kirjanpainajasta kärsiviä kuusikoita uudistin pari vuotta sitten, kuivasia tuli 100 mottia, lahoa 200. Riittävän rehevillä oikeilla kuusen mailla uskaltaisin kasvattaa hoidettuja kuusikoita ylijäreyden rajoille, jos aukon reunaa ei ole, mutta kuivempien mäkien kärsivillä kuusikoilla kannattaa uudistuskynnys pitää matalana, siellä mielestäni koivusekoitus vain pahentaa tilannetta, kun haihduttaa vähiä vesivaroja, eivätkä varjosta vielä kevään ensimmäisinä hellepäivinä. lahon heikentämät puustot pahoja kirjanpainajamagneetteja, kun sinne muutama tuulenkaatokin tulee aina vuosittain. Niistä valkohäntäpeuroista on tullut vahinkoja täällä vasta kun kauriskannat kasvoivat, olenkin melko varma, että 90% valkohäntäpeuran metsätuhoista on metsäkauriin aikeuttamia.
Kannattaa tehdä hirvituhoista ilmoitus, ja mennä tarkistukselle mukaan. Tarkastaja kyllä todennäköisesti kertoo, miten ne arviot muodostuu. Kerralla kannattaa ilmoittaa riittävästi hehtaareita, että se ”omavastuu” tulee täyteen. Kolmea vuotta vanhemmat tuhot jää arvion ulkopuolelle, varttuneemmassa hoidetussa taimikossa vahingot on helpommin riittävän arvokkaita. Pienemmissä raivaamattomissa taimikoissa pitää olla voimakas vahinko, jotta korvauskynnys ylittyy, kun taimikonhoidossa raivattavien taimien syöntiä ei lasketa.
Minusta 2 tuumaa lisää on aika vähän, ja 16 tuumanen vähän välimalli. Ostaisin 18 tuumaisen, ketjujakin paremmin kauppapaikoilla tarjolla. Meidän pehmeillä puilla teho piisaa hyvin. Vaikka ei minulta kysytty.
Kyllä vänkä, kiila,tunkki, ja vinssi/talja on paikassaan ihan hyviä. Tuollainen alikasvos riukukuusi on todella hyvää puutavaraa paikassaan, monenlaisia kestäviä varsia siitä saa, ja kaadossa tehokas, jos keskellä metsää kulkee ilman moottorivoimaa eikä jaksa raahata rautaa. Jatkuvan kasvatuksen hakkuisiin meni vähän maku, kun tapanimyrsky teki ihan samanlaista jälkeä kymmeniä hehtaareja ja taimettuminen oli 90 % surkeaa. Pari kuviota olen teettänyt senkin jälkeen, lähinnä, että FSC:n erikoishakkuut tulee täyteen. Toki vain sellaisilla kohteilla, kun uudistuminen näyttää todennäköiseltä. Kukin tekee omissa metsissään omat ratkaisunsa.
Kyllä tuossa voisi harkita parhaiden koivujen ihan huolellista pystykarsintaa viiden metrin korkeuteen vaikka kahdessa vaiheessa, esim 200 runkoa hehtaarille. Merkkaa karsitut, ja myyt sitten laatua avostavalle, kun ovat 40-50 senttiä tyveltä. Ja sitten havupuut, kun ovat kaikki yli kuution puita. Huonommat siinä harvennushakkuussa, jossa varottava vaurioittamasta kasvatettavia.
Kyllä havupuille voi samoin antaa apulantaa, visakoivuja olen lannoittanut taimivaiheessa, ja tehoaa, vaikka havupuut mielletään paremmin lannoitukseen reagoiviksi.
Kyllä se karsinta kasvua hidastaa, visakoivuja olen karsinut, siinä pitäisi joskus karsia rajumminkin, mutta juuri kasvun ylläpitämiseksi pitää rajoittaa karsintavoimakkuutta. Symmetrisyyden puussa kun säilyttää, ei välttämättä lumituhot rasita. Joskus olen susimäntyjäkin taimikosta karsinut ihan raivaussahalla, kun ei ole ollut varaa ottaa pois, toimii sekin.
No eihän tässä juuri uutta ollut, tiedossahan on, että orava on vain rotta söpömmällä hännällä. Mutta nykyäänhän se on niin, että se mikä massoista näyttää kivemmalta, on suosiossa, voittaa ja saa lahjoituksia ja perintöjä, toiset saa myrkkyä, vaikka olisivat lahjat ansainneet monin tavoin paremmin.
Hyvää ja tuottoisaa uutta vuotta kaikille, mukavahan se on, kun omasta mielestä metsä kasvaa hyvin, kasvatustavasta riippumatta. Kasvava metsä kun on se, mikä sitä hiilidioksidia käyttää. Muistakaa syödä riisin sijaan muuta, se olisi monella paras uudenvuodenlupaus. Perunakin olisi hyvä vaihtoehto, mutta viljelykierron puutteet tuottaa melko huonoa tavaraa kuluttajille. Toivottavasti metsissä ei käy samoin!
Koivun eurokantoihin saa helposti ja nopsaan hömötiaisen pesäaihion, kun haulikolla ampuu kerran noin metrin- kahden etäisyydeltä sen alkukolon tuoheen. Ei rasita luontoa, kun käyttää lyijytöntä ja muovitonta patruunaa. Vie aikaa sekunnin, mutta auttaa tiaista kummasti. Muista noukkia hylsy kierrätykseen, kaikkihan me halutaan, että maailma ja planeetta pelastuu jälkipolville. Toivottavasti ei tuhottavaksi.