Käyttäjän Kokenut kaiken tietää kirjoittamat vastaukset
-
Katsoin kuvat. Äkkiä näyttäisi siltä, että hakkuutähdettä ei ole kovin paljoa, ehkä se on osasyy, että sitä ei ole noin pieneltä leimikolta huomattu kerätä. Paljonko tuli puuta? Tuo sovittu korvauskin niistä aika pieni, jos kuusiainespuuta tulee 400 mottia, pitäisi korvaus olla luokkaa 1500-2000 Eihän niitä ennen kerätty koskaan, ja hakkuutähteellä on kiistatta arvo myös metsään jäävinä ravinteina. Itsekään en hakkuutähteitä läheskään aina anna kerätä, varsinkaan sekapuuta kasvaneilla kohteilta, tai jos kalia arvelen maassa olevan vähänlaisesti. Kyllä se muokkaus, istutus ja hoitotoimet onnistuu tuohon ihan hyvin. Kuuset pitäisi istuttaa sen verran syvään, että juuret yltää hetimiten koskemattomaan maaperään, ennen kuin kuivahtavat. Mitä vähemmän jättää taimesta vihreää pinnalle, sitä vähemmän se haihduttaa, ja juuret ehtii kasvaa ennen kuivumista.
Mutta vaikka on vain hankintahakkuu ja pystykauppa, niin kyllä jeeskin varmaan on leikitellyt ajatuksella, että ilmoittaa verotukseen ajamansa latvus energiapuun myös itse tehdyksi. Voihan sieltä järeimmän latvan vaikka karsia sahalla, niin on oikeasti.
Teräketju on kovakromattu leikkuuhampaansa pinnasta, joten voi säilyttääkin terävyytensä aika pitkään, jos ei aja kiveen tai epäpuhtauksiin. Raivurin terä on kokonaisuudessaan aika pehmeää terästä, siihen kun viila pystyy joka suunnasta aina (koneteroituksessa joskus karkenee jokunen hammas sellaiseksi, että viila helposti pilaantuu). Kyllä silti uskon, että Arto viilaa ja sahaa kuten kirjoittaa, varsinkin männyt, haavat ja lepät on pehmeitä, eivätkä tarvitse huipputerävää terää. Tavallinen piisaa monessa kohteessa. Katajat, tuomet ja tiukaksi kasvaneet alikasvoskuuset mieluummin sahaa terävällä. Tottahan se on, että siitä teroitukseen kuluneesta ajasta ei urakalla tehdessä makseta
Kyllä tuo menetelmänä on tehokas, ja kun puhutaan tuntituotoksista, niin pitää muistaa, että oksistakin tulee kuutioita. Ja karsinta ja kasaus jää käytännössä pois. Jos on järeämpää, se sahan voi laskea maahan ja heittää kaksin käsinkin, kaatuessaan puu on yllättävän kevyt siirtää. Edellyttää tietysti, muu puusto ei pahasti haittaa siirtelykaatoa. Sopisi moneen ensiharvennukseenkin, mutta kokopuut ovat sitten turhan pitkiä ajettavaksi, pitäisi olla ajokoneessa katkaiseva koura. Kyllähän raivaussahallakin saa aika tavalla puuta nurin tunnissa, mutta se kerääminen onkin sitten erilaista.
Varmaan kyse siitä, että toisille vähemmän terävä riittää, muuten täytyy olla kovapala, tai tosi pieni tankki. Eihän kaikki raivurin terääkään teroita, kuin kerran viikossa. Ja viilakin kuluu. Toisethan laittaa uuden, kun tylsyy…
Kyllä nuo lopulliset monesti on eri, mitä metsänkäyttöilmoitusta laadittaessa on suunniteltu. Aika monta peltoa on jäänyt kuitenkin raivaamatta viljelykuntoon asti, monta hakattua tonttia jäänyt rakentamatta. Omiltakin tiluksilta hakattiin joskus 3 ha aukoksi ilman siemenpuutakaan, tai yhtään jättöpuuta, soraa piti ottaa ja kalliota louhia. Ei tullut lupaa, mutta jostain oli männyn siementä tullut hyvin, nyt siinä on komea männyntaimikko. Se kuviokokojen nostohan oli metsälain muutoksen yksi peruste. Hyvänkokoinen kuvio tuohon aurinkovoimalan sijaan on tullut, ei tarvi päivittäin kalliita koneiden siirtoja. Ja jos on 1 -1000 hehtaaria samassa kohdin, jota edellinen omistaja on taloudellisen uudistuskypsyyden jälkeen kasvatellut vuosia, niin kyllä se hyvien hintojen aikaan, kannattanee monen omistajan uudistaa silloin enemmänkin, ainakin jos miljoonia on korkeakorkoista lainaa ottanut kauppaan, ja uusi puusto kasvaa arvoa moninkertaisesti.
Ja joskus merkkiliikkeessäkin tiedetään väärin.Kävin hakemassa ms 260:een ison jaon 3/8 vetorissaa, ekasta ei saanut( kuulemma lainkaan), mutta toisessa oli hyllyssä. Yhdessä ammattiliikkeessä kehotettiin ostamaan 362 :een koko vetorumpu, laakeri, rissapaketti, kun halusin 325 jaon vetorissan. Toinen liike myi pelkän rissan, maksoi vain muutaman euron. Kaikki valmistajan omia tuotteita. Marketista tai netistä kun tilaa, helposti pitää itse tietää mitä tarvitsee, ja mikä sopii.
No niinhän sanotaan, että se jolla on liitua, piirtää. Sitten kyllä eräs fiksu vanhempi rouva sanoi, että se kenellä lehmä on, siltä lehmä kuolee. Hevoseton mies, on huoleton mies. Harrastukset maksaa. Kukin tekee mitä ja miten itse katsoo sopivaksi, onneksi meillä on siihen melko vapaassa maassa vielä mahdollisuus. Kyllä kansantalouden kannalta on parempi laittaa rahaa kotimaiseen rautaan, kuin viedä välimeren harmaaseen talouteen, Yhteisen EU- talouden ulottumattomiin.
Olen käyttänyt tuota sr 450: stä moneenkin hommaan, suuremmilla alueilla sen voi virittää johonkin ajoneuvoon, levitystasaisuus, kantama ja siementen tms. levitysmahdollisuus plussaa. Käy myös lehtipuhaltimeksi. Trikoa en ole sillä levittänyt, siihen olen käyttänyt hozenlockin 7 litran paineruiskua raivaussahavaljaisiin ripustettuna. Jos tricoa laittaa uudella menetelmällä kuvion rajat koko kasvusto käsitellen, siihen 450 on hyvä. Hintansa takia ei välttämättä ihan pikkukäyttöön kannattane hommata, mutta hedelmäpuiden tms, ruiskutukset sillä hoituu hyvin myös, ja pikkupellotkin.
Niin tarkoitin, että puuna tuollainen 70 cm tyveltä alle 30 metrinen ei ole mikään valtava,vaikka kaikille liukuhihnoille ja prosesseihin ei sovikaan. Sopivalla maaperällä tavallinen kuusi kasvaa helposti vuosituhannesta yhden kvarttaalin hyvin, ja silloin voi puussa olla helposti tuplaten kuutioita. Toki silloin puhutaan jo erikoispuusta, ja hintaa pitäisi minusta saada enemmän, ei vähemmän kuin bulkkitukista.