Käyttäjän Kokenut kaiken tietää kirjoittamat vastaukset

Vähän aiheen ohi, mutta oletteko ajatelleet hankintatukin tekoa kannattavuusmielessä hankintatyön arvon kautta. Eli tehdään hankintaa sen verran, että hankintatyön arvo on verovapaata. Koivutukin tienvarsihinta 55 euroa, kuidulla 52. Kuidun valmistuksen verotusarvo n 7,5 euroa korkeampi kuin tukin, ja veroaste n. kolmannes. Jos valmistuksen arvojen ero olisi 9 euroa, eikö tukista ja kuidulla käteen jäävä summa olisi sama? Eli tukista jää käteen euron luokkaa kuitupuuta enemmän? Ei taida kattaa mittailua, lumpittamista, tyvien siistimistä, oksien laskeskelua. Toki siitä tukista olisi varmaan enemmän saanut jos olisi isompi erä ollut.

Asiassa on sekin puoli, että hakkuufirmoja sanktioidaan, jos koneketju tekee sahan mielestä raakkitukkia yli 3%. Kuitukasaan päätyvän tukin määrästä mitään reklamaatiota tai sanktiota ei tule. Kuskin on paljon helpompi puida hiukankin arvelluttava runko kuiduksi, ei tarvi stressata. Ja noiden tyvitukkien ensimmäisen metrin suurempaa sallittua lenkoutta ei kukaan haastattelemani motokuski ole vielä osannut selittää, että miten se käytännössä toteutetaan, käytännössä taitaa tulla kuitupölli helposti tyvestä, jos on hiukankaan lenkoa. Ja vanerikoivua hankintana tehdessäni taas katsoin ne laatuvaatimukset, aika huonoja ja vääriä ne saa olla, kunhan mutkan tai oksaryhmän molemmin puolin on sorvattavaa. Käytännössä motokuskilla on sahurin silmät, ja vaneritukitkin on pystykauppa pinossa sahaussuoria ja virheettömiä koko mitaltaan, kuituun menee paljon tukkia. Sekin tuossa sanktioinnissa on huono, että se on koneketjukohtainen, monesti kuskeja on ketjussa monta. Toinen saattaa puida paljon tukkia kuiduksi, kun palautetta on tullut, vaikka ne raakkitukit olisi toisen vuoron tekemiä. Ihan parin päivääkin kun hakkuuta seurasi, huomasi jo kourakasoista, kummassa vuorossa ne oli tehty.

Onhan ne tainnut tässäkin keskustelussa vilistä, jk:sta on käsittääkseni ollut vähemmän. Toki jaksollisessa lyhyempikin aika piisaa, Jeessillä siitä laskuoppia varmaan löytyisi, vaikka ei sthilhin käyttöohjetta olekaan jaksanut lukea, edes sitä asiallista 5 sivua.

Viimeksi kannoista tein kaupat 2010 ja nyt taas. Vieressä on istutettu koivikko, ja toisella puolella varttunut kuusikko. Toivoisin, että luontaisia taimia tulisi hieskoivujen lisäksi muutakin. Viimeksi istutetut taimet lähti hyvään kasvuun, yhdet turvakengät kyllä meni romuksi istutuspaikkoja viimeistellessä, ja varhaisperkauksen hoisin glyfosaatilla. Kuusen istutuskaan ei ole kokonaan pois laskuista, jos lahoa ei ole liiaksi. Koivun kylvöä vielä tutkiskelen. Pari isoa haapaakin on, jos niitä ei käsittele, niin haavikkoakin tulee varmaan mukavasti. Harva toimija ostaa kantoja ” pystyyn”, tien varressa kuivana niistä saa useammaltakin kohtuuhinnan nykyään. Mutta parin vuoden päästä saattaa tilanne olla toinen. Hakkuutähteet kannattaa hoitaa pois joka tapauksessa tuosta aloittajan kohteesta, saa niistä rahaakin, ja jatkotoimet on helpompi suorittaa. Se etu viivästuyneestä keruusta on, että neulaset ja niiden ravinteet oikeasti varisee palstalle eikä laaniin.

Jos oli kesällä liian märkää, niin kannattaisiko ajattaa pois talvella? Jossain kohteissa ole huomannut, että hakkuu ja ajo onnistuu, mutta puuston poiston jälkeen kun puut ei enää haihduta, ala onkin aika märkä. Tämä käy monesti niinkin, että naapuririnteeseen tulee reilu aukko, ja omat alkaa kuolla pystyyn. Aina ei ole kirjanpainaja varsinainen syy, vaan lisääntynyt märkyys.