Käyttäjän Kokenut kaiken tietää kirjoittamat vastaukset
-
Enemmänkin olisin hakkauttanut viimeistään kuluvana vuotena, mutta hallitusohjelmassa luvatusta metsävähennyksen korotuksesta on kuulunut ristiriitaista. Eli hallitus rajoittaa hakkuita. Onko palstalaisilla tietoa, nouseeko se vähennys -25? Palstoja lähistöllä huononlaisesti myynnissä, ja vanhat vähennykset on loppu.
Tehokkain ja nopein tapa estää se haavan vesominen, on tehdä syksyllä ruskan alkaessa pari pistosahausta juurenniskoihin ( poikkipäin) ja täyttää sahaukset 50/50 laimennetulla glyfosaatilla. Jos myy puut muuksi kuin energiaksi, niin kaato sen syksyn tai talven aikana. Kaadon jälkeen, jos tekee kantokäsittelyä, kannattaa sahalla vähän tehdä koloa myös, kannon päällä liuosta pysyy vähänlaisesti. Pakkasillakin heti kaadon jälkeen voi käsitellä myös, jos ei aikaisemmin ole tullut tehtyä, pakkasnestettä liuokseen mukaan. Se kaulaaminen on hidas, työläs, eikä niin varma tapa, ja jos puutavara mitataan vaakalla, voi olla vähemmän edullinen myyjälle.
Jos tietäisi, että energiapuun hinta pitää vuosikymmeniä, haavikon juurivesojen hyödyntäminen olisi todennäköisesti järkevää sekin, ja luonnon monimuotoisuuden kannalta hyväksi.
Monesti julkisella puolella on lomaa pidemmän työsuhteen jälkeen 38 arkipäivää, se on lähentelee 8 viikkoa, yksityisellä puolella yleensä 5 viikkoa.
Kyntöpalteessa on ilmeisesti kohonnut riski myyrätuhoille, käyttävät sitä palteen tyhjää käytävää kulkuväylänä juurelta toiselle. Omaa kokemusta ei ole, mutta olen lukenut tällaisesta mahdollisuudesta. Glyfosaattiruiskutusta suosittelen vahvasti, vaikka kahteen kertaan, traktoriruiskulla urakoitsija tekee sen edullisesti. Ennen muokkausta. Minulla kuusen taimet katosi heinikkoon glyfosaattiruiskutuksesta huolimatta. Ruiskutin koko alan uudelleen, löytääkseni taimet,vain heinään tehoavalla aineella uudelleen, kun taimet oli vuoden- kaksi vanhoja. Minulla kyse ravinteikkaasta multamaasta. Tämän jälkeen kannuruiskulla taimet suojaten uudelleen glyfosaatilla. Huonoja kokemuksia glyfosaatin syysruiskutuksesta ” puutuneille” vuosikasvuille, 2010 ainakin oli sen verran lämmin syksy, että syyskuun lopullakin kuoli kuusia ihan reilusti.
Taitaa olla niin, että koivu vesoo tyvestä, joten toisella kertaa on puska raivattavana, jos sulkeutuva metsä ei varjostuksellaan tukahduta, pihlaja ja pajut taitaa kannon ylimmästä silmusta vesoa uudelleen, jolloin tokalla raivauksella selviää yhden korkean kannon katkaisulla. Itse en kyllä puun mukaan vaihda kannon pituutta. Kannattaa syödä mitä itsestä tuntuu hyvältä, kahvi kuivattaa kroppaa, mutta kyllä se metsässä maistuu varsinkin talvisin, toki kesällä pitää raivatessa jaksaa kantaa metsään saman verran jotain urheilujuomaa, kuin mitä bensaakin. Energiaa siellä metsässä kuluu, Jeessin 1,5 litran päivän bensan kulutuksella ei välttämättä tarvita hyvää ylimääräistä energiaa, kuten suklaapatukkamainoksessa joskus mainostettiin. Pähkinät ja kuivaliha on kevyttä kantaa.
Se yleisesti saatavissa iso 3/8 rissa onkin 10 piikkinen, sillä vakiosahassakin ketjunopeus on yli 42 m/s. Tosin taitaa olla käytännöllinen vain yli 5 kW sahoihin, ja se laippa saisi olla perästään aika iso, ettei ihan ilmassa joudu ketju lentämään. Laittakaahan rissa tilaukseen, ja purupiikistä heti 0,5-1 mm pois Heikin ohjeen mukaan, kun osallistutte siihen metsälehden haasteeseen. Sitä en usko, että se karvaisien kuusien karsinta kevyeksi työksi tuollakaan muuttuu, nopeammaksi ehkä. Hankintana kannattaakin tehdä mahdollisimman oksattomia ylispuukoivuja, solakoita mäntyjä, ja sitä tiheässä kasvanutta haapaa. Latvat sitten karsimattomana energiakasaan, tai jättää metsään.
Uskoisin, että se tehollinen vetorissan halkaisija, tai säde pitää mitata rissan keskeltä ketjun niitin keskelle. Heikkihän ei maininnut 325 jaosta mitään, 13800 r/ m moottorissa antaa vakio 7 piikkisellä rissalla 3/8 ketjulle 29,6 m/s. Siihen jos laittaa 9 piikkisen, ketjunopeus on laskujeni mukaan 38,06. Jos koneeseen saa vaikka 10% lisää kierroksia, ollaan reilusti yli 40 m/s lukemissa. 8 piikkiselläkin silloin 37,2 m/s
Sitten kun ihastutte hankintatukin tekoon, kannattaa kysyä aina myös pystykauppatarjous. Minä olen viimeiset 10 vuotta joutunut hankintatukit myymaan ihan samalla hintaa kuin pystykaupassa, joskun jopa euron alhaisemmalla. Nythän kyllä saa joiltakin pystyynkin harvennustukistakin yli 80, kuiduissa ja energiapuussa hankintalisä on yleensä huomattavasti parempi.
Ei toteuteta, jos otat moton esim. tuntitöinä hakkaamaan omaa metsääsi, niin kyllä se hakkaa ihan juuri kuin olet tilannut, toki lakia ei vastuullinen kuski riko. Sitten kun puut on tien varressa, niin voit käyttää puut itse, myydä sellaiselle, joka ei sertifikaateista välitä, tai jolla on sertifioimattomallekin puulle käyttöä. Itse teetin Tapanimyrskyn jälkeen tuntihinnalla n 2000 mottia, mottihinta teolle oli luokkaa 50% pienempi kuin metsäyhtiöiden ja metsänhoitoyhtiöiden arviot ja tarjoukset. Verottajahan ei tiedä paljonko tuollaisesta myyntierästä on itse hankintana tehnyt.
Nyt kun niitä tekopökkelöitä on alkanut ilmestyä aikaisempaa enemmän, niin hömötiaisten pesintää helpottaakseen voi metsissä kulkiessaan haulikolla metrin-kahden päästä ampumalla tehdä niihin koivun eurokantoihin sen alkureiän, on tehokas ja nopea tapa, uskoisin, että nopeuttaa lahon muodostumistakin. Jos haluaa olla ekomielinen, niin sitten myrkyttömällä ja muovittomalla patruunalla.