Käyttäjän Kokenut kaiken tietää kirjoittamat vastaukset
-
Sitä hiljaista suojeluakin on aika paljon, itselläkin on osuus sellaiseen prutakkoon, jonka rannoilla on 5000-6000 kuutiota puuta. Osakkaita on paljon, eikä puustoa koskaan hakata, eikä suojella, järviruokoa ei kerätä. Mutta käytännössä on koskematon suojelualue, kasvaa ja lahoaa saman verran. Ei vaan ole näissä suojelualoissa mukana.
Motomiehet tykkää muutenkin jättää ne lepät koskematta, kun pakkaa ainakin rajummillla kaatopäillä aina mennä päreiksi. Niitä voisi kyllä rehevämmillä mailla hakata vähän enemmänkin, vesoista kasvaa seuraavaan hakkuuseen taas hakattavaa. Karuilla mailla kannattaisi jättää enemmän, sitoo typpeä, ja tekee humusta. Ovat hyviä säästöpuita ja teköpökkelötarpeita. Harmaaleppä jos kasvaa isoksi tukiksi lahoamatta, niin mallipuusepät tekee valumalleja, helppo työstää, ja kevyt. Toki laudepuunakin hyvä, vaikka väri yhtä valju kuin haavassa.
Minulla koivun kasvatuksesta toisen harvennuksen jälkeen on mennyt vähän maku, tuntuu, että yksi koivu vie kahden tai jopa kolmen havutukkipuun tilan metsästä. Sitten se tukkisaanto on päätehakkuussa luokkaa 15-30 prosenttia. Koivutukista olen aina saanut kolmanneksen huonomman hinnan kuuseen ja mäntyyn verrattuna. Taimikon täydentäjänä menee, mutta ensiharvennuksessa pitäisi saada aika vähiin. Kuivattaa vielä maan kuivina kesinä niin, että kuusten kasvu kärsii, joskus jopa kuivuvat kokonaan.
Niin on, jo reilu viikko sitten raivuilla ajattelin, että alkaa olla riski juurikäävän tartuntariski havupuiden kantoihin. Ei ollut lunta.
Hyvä, että oli mieleinen kampe, sellaisella on hyvä tehdä töitä. Mutta mikä on se idea noissa akkuvehkeissä metsätöihin? Pihassa ja sisätöissä jotenkin ymmärrän, varsinkin, jos ei saa polttomoottoria jostain syystä käyntiin. Mutta miksi niillä täytyy metsässä väkisin yrittää töitä tehdä? Miksi tavallinen ei piisaa?
Suomessa on sopimisen vapaus, jos johonkin laittaa nimensä, se pätee. Jos sopimuksen ehtona on yksinoikeusehto, niin sitten se on sopijapuolten asia. Palkankin saa sopia, minimipalkkaahan ei Suomessa taida olla, vai jokos sellainen on määrätty?
Kyllä tuossa metsänomistajan näkökulmasta vielä vähän olisi kehitettävää. Bonukset sanelee aika paljon, MHY on aika tarkka omistaan, pikkuhommiinkin tarvitaan työturvallisuuskortti, ensiapukoulutus, firman koulutukset. Ei edes kerrota, mikä yritys hoitaa istutuksia tai raivauksia, jotta voisi sieltä kysäistä hommia. Kyllä se metsänomistajien kanssa suoraan asioiminen monessa suhteessa olisi hyvä lähtökohta, mutta pienen alan omistajan on yksinkertaisempaa hoitaa hommat näiden merkkinajohtajien kanssa. Sama se varmaan on tuossa hakkuussa, että kaikki halutaan saada isojen kontrolliin, poistuu häiriötekijät markkinoilta, ja metsänomistajilta valinnan vapaus.
Kyllä heilläkin, jotka ovat vaikka satakin vuotta eläneet, ja järki vielä leikkaa moitteettomasti tuo kaukonäkö on jotenkin syvempi, kuin juuri korkeakoulusta valmistuneilla. Juurihan ne miljoona jalkaväkimiinaa saatiin tuhottua, kovalla vaivalla, nyt nostetaan puolistusmäärärahat taivaisiin. Se oli kanssa yksi, sen näki kyllä jo vähemmälläkin kokemuksella.
Eikös lähes kaikki datakeskusten käyttämä sähkö muutu lämmöksi, jos rakennetaan tarpeeksi keskuksia, niin tuleehan niistä lämpöäkin.
Käytännössä täällä susialueilla käy niin, että monilla alueilla ei käydä hirvijahdissa lainkaan, kun sinne ei koiraa voi laskea. Ei sieltä sitten paljoa hirvihavaintojakaan tehdä. Pelkään pahoin, että noilla alueilla alkaa hirvituhot lisääntymään. Voihan sudet muutamia hirviäkin syödä, mutta toisaalta susia varten jätetäänkin hirviä jonkin verran. Jahtimiehet on siitä parempi hirvikannan harventaja, että hirvet vähennetään syksyllä, ennen kuin pahin männyn syönti alkaa. Sudet taas syö läpi vuoden, eli jos syksyllä pitää olla metsästettävää, niin hirvien talvikanta on aika suuri. Talvisin ne suurimmat tuhot puustolle syntyy.