Käyttäjän Koiramies kirjoittamat vastaukset
-
Tänne tuli kanssa tuo 2C kuponki.
Noihin älykännyköihinhän saa asennettua vaikka minkälaisia sovelluksia, joilla voi tutkia missä tuo puhelin viilettää. Joihinkin saa vielä asennuttua seurantasovelluksen vielä senkin jälkeen kun sen on kadottanut.
Mutta tuommoinen peruskännykkä kuten emännälläkin oli, jossa ei mitään älyä ole, niin sen paikantamiseen tarvitaan nuo tukiasemat (kolmiomittaus?) ja tarkkuus jää vaatimattomaksi. Samoin varmaan käy noilla älyjutuillakin jos etukäteen ei ole asiaa sen kummemmin ajateltu.
Paras tapaus kävi tuossa taannoin kun eksyksissä ollut porukka löysi lopulta tiensä perille, niin vakavalta naamalta ilmoittivat, että GPS näytti väärin 🙂
Korpialueilla tuo puhelimen paikannustarkkuus on aivan eri kuin urbaanissa ympäristössä kun noita tukiasemia on harvassa. Joten siihen ei ihan varauksettomasti voi luottaa.Tuolla 112-soveluksella päästään ihan eri tarkkuuksiin.
Kopio hätäkeskuslaitoksen sivuilta:
http://www.112.fi/hatatilanne/matkapuhelinpaikannusMiten tarkasti paikkatieto saadaan selville?
Käytännössä paikannustarkkuus on kaupunkialueilla noin 50–400 metriä, esikaupunkialueilla noin 100–1000 metriä ja taajamien ulkopuolella sekä isoilla vesistöalueilla noin 1–5 kilometriä (harvaan asutuilla alueilla ja merialueilla mahdollisesti jopa kymmeniäkin kilometrejä). Kyseessä on ns. solupaikannus ja mittaus tehdään tukiasemien avulla signaalin vaimentuminen yms. huomioiden, jolloin esimerkiksi vesialueiden läheisyys saattaa vaikuttaa tarkkuuteen.
“Luku sinänsä on vanhat tiet…..”
Tietoimituksessa suurta hämmästystä aiheutti joskus 30-luvulla perustettu tierasite, joka kartasta katsottuna tuli meidän autotallin kohdalta talon sisälle ja jatkoi olohuoneesta sujuvasti ulos naapuritilalle.
Tästä rasitteesta ei ollut mitään mainintaa meillä olevassa rasitustodistuksessa, mutta ihan lainvoimainen se oli. No se saatiin kumottua, kun rasitusoikeuden haltia ei onneksi tarvinnut tuota tieyhteyttä.
Excel-pohjainen tuo Mettekin on. Minusta tuo Mette-lisenssi on niin halpa, ettei itse kannata ruveta värkkäämään. Itse tehtynä joutuu testaamaan ja dokumentoimaan tekemisensä tarkoin. Silti voi harmittava virhe pujahtaa sinne laskennan joukkoon. Mutta onnistuuhan tuo tekeminen kyllä, jos intoa, aikaa ja taitoa riittää 🙂
Tuosta metsäsuunnitelman tarkkuudesta:
Minulla on metsäsuunnitelmassa yksi 3,9ha kuvio, jossa puuston suhteet ovat prosenteissa 70/24/5, mutta käytännössä 1,6ha alueella tuosta 70 % puustoa ei ole runkoakaan, vaan tuo 24 % onkin 95 %.
Joten yksi kuvio on jäänyt tekemättä kokonaan. Ei siten suunnitelman laskelmatkaan ole oikein kohdallaan näiltä osin.
Nyt kun nuo kännykkäsolvellukset ovat saatavilla, on helppo tutkailla noita kuvioiden rajoja.
Tuolta metsään.fi sivuilta (kuvioluettelot) pystyy lataamaan xml tiedoston omalle koneelle ja sieltä sitten siihen palveluun mitä käyttää. Nuo tiedostot ovat toimineet kaikissa palveluissa, mitä olen kokeilut (Trestima ja Metsäpaikka). Tuon Metsäselaimen aktivoivat MHY:n toimesta.
Noitten metsävaratietojen saanti ei ole ollut ongelma oman MHY:n kautta. Metsäselain on minusta parhaiten toimiva omassa käytössäni, mutta kaikki varmaan kehittävät omien tuotteiden ominaisuuksia.
