Käyttäjän K.Moilanen kirjoittamat vastaukset
-
En voi väittää yksityiskohtaisesti tuntevani kuinka sukupolvenvaihdoksia/perintöveroa metsien osalta on pyrkimys muuttaa, mutta kaiketi tarkoitus on mahdollistaa omaisuuden siirtäminen metsänä kevyemmällä verotuksella kuin muissa omaisuuslajeissa. Itselle hiukan hankala hahmottaa millä perusteilla se pitkässä juoksussa edesauttaisi pyrkimystä metsien tehokkaampaan käyttöön, vaikka metsätalous onkin luonteeltaan ylisukupolvien ulottuvaa.
@Rane: juu huonosti tuli ilmaistua. Tarkoitin tasaisen puuvirran olevan kruunun tavoitteena näissä isompiin tilakokoihin ja yrittäjämäisempään toimintaan ohjailevilla vero sun muilla muutoksilla. Omasta sammakkoperspektiivistä ei teollisuuden tasainen puuvirta vaikuta päätöksenteossa, mutta huomannut että myytävää tulee tarjottua hanakammin kun lisämaan ostoon on tullut haettua pankista rahoitusta. Kovin tasaisesti ovat ainakin minulta halunneet rahansa takaisin vaikka olen kuullut joillakin olleen niin kovaa osaamista että pelkillä koroilla pääsevät kymmenen vuotta. Jos olisin maatilkut velattomana perintönä saanut niin ei olisi metsävelan lyhennystarve puun myyntejä tasoittamassa.
Samoilla linjoilla Gla:n viestin kanssa. Tieto siitä että voi verotehokkaasti jättää omaisuutta jälkipolville metsiä ostelemalla voi toki motivoida tilakoon kasvattamiseen, mutta eikös loppuviimeksi pyrkimys ole saada puuta tasaisesti markkinoille ja metsätalousmaa taloudellisesti tehokkaaseen käyttöön. Siihen taitaa sitten olla luvassa kirittäjäksi kiinteistövero metsämaalle.
Muistelen George Soroksen tokaisseen jotain sen tapaista että markkinatalouteen luottavan olisi luontevaa kannattaa 100% perintöverotusta.@Taneli: olematta mikään ekspertti niin tuntuisi ettei tuotantolaitoksen oston yhteydessä esimerkiksi satasen arvoisen valmistuotevaraston myyntiä samalla hinnalla kohdella verotettavana liikevoittona. Vastaavasti olisi mukava kun metsätilan oston jälkeen saisi myydä valmiit puut ilman veroseuraamuksia. Pahoittelut karkeasta yksinkertaistuksesta.
Muistelen että osakekaupassakin on jonkin tasoinen hankintameno-olettama käytössä. Olikohan kymmenen vuotta ja kymmenen prosenttia?Niinpä, eikös normaalipisneksessä saa vähentää tavaran ostohinnan kokonaisuudessaan myyntihinnasta ja vasta erotuksesta räknätään kruunun osuutta.
Pörssin puolellakin myyntihinnasta saa vähentää ostohinnan kokonaisuudessaan ja kulut.Saas nähdä huomioidaanko Suomen toiseksi luetuimman pääkirjoitusta laajemmin, vai onko jo niin yleinen tarve suunnanmuutokseen että seuraava hallitus voi siirtyä suoraan toimeenpanoon ilman konsensusjorinoita?
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/tilaa-siipioravalle-1.94517
Vihreiden kantaa ei ainakaan tarvitse arvailla
http://www.vihreat.fi/blogit/ville-niinisto/liito-orava-tarvitsee-monipuolista-suojeluamutta toivottavasti se ei tarkoita että tästä olisi tullut niin virallista totuutta ettei järkevää vasta-argumentointia tulla näissä vaaleilla näkemään. Niinistön mainitsemat uudet ohjeet taitavat olla juuri jalkautumassa viranomaistoimintaan.
http://metsalehti.fi/Metsalehti/Metsauutiset/2015/2/Liito-oravaohjeet-lahetettiin-lausunnoille/Onko toiveita saada tolkkua tähän liito-orava asiaan? Todennäköisen tulevan pääministeripuolueen linjaus ei suuria lupaa.
”Liito-oravat
Lajien suojelussa on Suomi yhtenä Euroopan unionin jäsenmaana sitoutunut EU:n lainsäädäntöön. Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin tiukimmin suojeltujen lajien listalle ja tästä syystä sen lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei saa heikentää. Alueellinen ympäristökeskus voi kuitenkin yksittäistapauksissa myöntää luvan poiketa kiellosta luonnonsuojelulain 49 §:n perusteella. Keskusta korostaa liito-oravakannan seurantaa. Jos kanta kehittyy suotuisasti, tulee liito-orava poistaa tiukimmin suojeltavien lajien listalta. Se antaisi paremmat mahdollisuudet sovittaa yhteen liito-oravan suojelua ja muita yhteiskunnan tarpeita.”Löytyykö yksittäisiä edustajia, jotka liputtavat tilanteen tarkastelun puolesta? Nopealla googlauksella tuli Reijo Tossavainen esille. Onko muita?
Ei ne venäläiset varmaan heikkoja ole. Oma kommentti liittyi kuulemaani henkilöltä joka puutavaraa ulkomailla kauppaa. Venäjältä enemmän tilailleet asiakkaat ovat kuulemma viime aikaisten tapahtumien jälkeen olleet kiinnostuneita lisäämään ostoja ns. varmoilta toimittajilta – aika ymmärrettävästi mielestäni.
Venäläiset ovat eittämättä saaneet ruplan halpenemisen johdosta hintakilpailykykyä, mutta muuten kärsineet toimitusvarmuustekijöiden osalta ja sitä kautta eivät pysty lisäämään markkinaosuuksia niin kuin voisi olettaa.