Käyttäjän K.Moilanen kirjoittamat vastaukset
-
Näin toki on että vaikutukset tulevat hitaasti, mutta kaiketi parempi myöhään kuin ei milloinkaan – siis yksityisen metsätalouden harjoittajan näkökulmasta.
Metsätalousyrittäjän näkökulmastahan ns.”koijareiden” toiminta, joka poistaa metsätalousmaata tehokkaasta puuntuotannosta, pitäisi olla erittäin tervetullutta nykyisessä noin 30% ylituotanto tilanteessa. Eli kiitos vaan kaikille, jotka toimillaan hillitsevät ylitarjontatilanteen pahenemista.
UPM ja OP näyttävät tarjoavan hakkuuoikeuden kirjaamista vakuudeksi, jolloin sopimuksella puut UPM:lle ja rahat OP:hen ja sitä kautta vakuusarvo kasvaa.
http://www.bonvesta.fi/web/page-ContentA75A6Luulisi vastaavia järjestelyjä löytyvän muiltakin jos uudesta laista todella tulee vakuuksien suhteen ongelma.
Järeysvaatimusten poiston pitäisi toisaalta pienentää likviditeettiriskiä.Se miten mielekästä lainavivun käyttö on 4% metsätaloustuotolle onkin jo toinen juttu. Jos nykyiset parin prosentin korot, joilla vipu toimii, jatkuvat kovinkin pitkään niin se tuskin tietää hyvää puunhinnalle nykyisessä metsäteollisuuden rakennemyllerryksessä. Vastaavasti talouden veto ja sitä kautta korkojen nousu nopeasti kääntää vipuvaikutuksen negatiiviseksi.
EU:n metsäpalo selvityksissä puhuvut miljardien menetyksistä. Yhteisenä tekijänä selvityksistä tulee nopealla silmäilyllä tuntuma syiden löytyvän jonkinasteisesta johtamisongelmasta liittyen Portugalin, Espanjan ja Kreikan metsäpalo-ongelmat.
Huomattavasti paljon kannustavampaa olisi palkita hyvin metsänsä hoitaneita maita, kuten Suomi maksamalla hiilitaseen nimissä kannustimia kiertoajan pidentämiseksi (yksityis)metsätaloudessa kuin lähettää korvauksia metsänsä polttaneille. Kun etelässä palaa niin pohjoisessa otetaan niistä hiilistä koppi ja saadaan siitä kannusrahoja. No joo …
Monimuotoisuus näytti olevan heti kannattavuuden jälkeen tarkastelukulmana uuden metsälain vaikutusten arvioinnissa, joten A.Jalkasen näkemys METSOn tukemisen suhteen siinä suhteessa samoilla linjoilla.
Kun tulevaisuudesta ei koskaan tiedä ja kun EU komission metsätaloussivuja vilkaisee niin nuo ilmastoasiat voivat hyvinkin olla saamassa nostetta. Leikittelin luvuilla siinä mielessä, että olisko meillä mahdollista EU:n ilmastointojen tiimoilta jollain tavoin päästä laskuttamaan eu-kassaa tällä kiertoaika hiilitase yhtälöllä. Ihmeen korkealla näyttää komission sivulla olevan esimerkiksi metsäpalo-jutut. Rahaa näyttää kassasta löytyvän esimerkiksi metsäpalojen ehkäisyn tutkimiseen. Taitaa olla enempi Etelä-Euroopan juttuja ja ehkä juuri siksi sikäläiset, eittämättä osaavat, virkamiehet ovat saaneet ne lobattua yhteiselle pussille.
http://ec.europa.eu/environment/forests/home_en.htmIlmastoasiat eivät olleet päällimmäisenä ainakaan ”Metsälain muutosehdotuksen (17.8.2012) vaikutusten arviointi” -raportin tilaamisessa.
”Maa- ja metsätalousministeriö tilasi lakiehdotuksen vaikutusten arvioinnin, jonka keskeisiä tarkastelunäkökulmia olivat metsätalouden kannattavuus ja luonnon monimuotoisuus.”
http://www.mmm.fi/attachments/metsat/6D4g6z0JC/121220_mlaki_vaik_arviointi_UUSI.pdfToki yhtenä neljästä tarkastelunäkökulmasta hiilitase ja ilmasto vaikutukset on arvioitu. Jos järjestys antaa osviittaa asioiden tärkeysjärjestyksestä niin silloin vesistöasiatkin menevät vielä ilmastoasioiden edelle. Mielenkiintoista nähdä nouseeko hiilensidonta jossain vaiheessa keskeisempään rooliin. Rahallisen kannustimen kautta rooli toki olisi heti tärkeämpi.
Luvuilla voi leikitellä minkä tasoista vuosittaista rahasummaa kiertoaikojen pidentämiseen pitäisi markkinoilta allokoida, jotta se olisi metsänomistajalle taloudellisesti mielekästä. Metsämaata kaikkiaan noin 20 miljoonaa hehtaaria, joista tuskin yli 10% voi tulla kyseeseen, eli 2 miljoonaa hehtaaria (voin olla väärässä). Kuinka paljon sinulle pitäisi maksaa vuosittaista hiilensitomis-extraa, jotta siirrät uudistamista vuodella? Jos satanen riittäisi pitäisi kiertoajan kautta lisääntyvä hiilensidonta olla näillä luvuilla 200 miljoonaa per vuosi arvoinen. Paljonkohan vastaavan hiilimäärän sitominen maksaa vaihtoehtoisilla metodeilla?