Käyttäjän K.Moilanen kirjoittamat vastaukset
-
Ehkäpä metsätilojen kohdalla perintöverosta luopuminen pikemminkin hankaloittaisi ammattimaisen metsätalousyrittäjyyden mahdollisuuksia kuin edistäisi niitä mikäli seurauksena on että tulisi vähemmän tiloja myyntiin.
Tälläistä tutkimustietoa tullut vastaan aiheesta (pahoittelut kielen puolesta, en tiedä löytyykö suomeksi jostain).
… ”Doubling the volume was associated with a rise of 1.03 € m–3 in stumpage prices for sawlogs (95% confidence interval, 0.93 to 1.13 € m–3) and 0.51 € m–3 for pulpwood (95% confidence interval, 0.48 to 0.54 € m–3). Fig. 7 shows the relative effect of the total volume on stumpage prices. The relative effect is larger for pulpwood.” …
UK:ssa ja Irlannissa reipasta nousua sahapuulla tämän uutisen mukaan
http://www.ihb.de/wood/news/UK_Ireland_timber_prices_rise_37269.htmlSaksassa puutuotteiden hinnat reilusti ylös huhtikuussa
http://www.ihb.de/wood/news/Germany_producer_price_index_March_37254.htmlSuomessa ilmeisesti talotehtaiden huono kysyntä painaa kuusitukin hintaa.
Ruotsin lisäksi ovat puunhinnat olleet nousussa myös Norjassa. Vuoden ensimmäisinä kolmena kuukautena 11% tämän uutisen mukaan http://www.ihb.de/wood/news/Roundwood_sales_prices_Norway_36803.html
Johtuukohan Suomen tasaisempi hintakehitys metsälakimuutoksen myötä lisääntyneestä tarjonnasta? Jos laki muutos tarjonnan lisäyksen takana niin mitenköhän pitkään vaikuttaa. Metsänvartijan odottelu voi olla hyvinkin kukkaroystävällinen ajatus, vai joko viime aikoina ovat tarjoushinnat nousseet täälläkin?
Ruotsissa näyttäisi sikäläinen valtiollinen toimija nostavan tukin hintaa, 30 – 60 kruunua eli 3,36 – 6,72 euroa. Jos oikein ymmärrän niin kertovat hyvän sahatavaran kysynnän mahdollistaneen tukin hinnan noston. Jokos täällä on tukin hinta ollut nousussa?
http://www.sveaskog.se/press-och-nyheter/nyheter-och-pressmeddelanden/2014/hojda-timmerpriser-i-mellansverige/”Motti ohjelman yksi tekijöistä A.Ahtikoski arveli eräässä metsäillassa puuntuottamisen ostopalstalla olevan kannattavinta P-Pohjanmaa/Kainuu korkeudella. Ha-hinta on rajusti halvempi kuin etelässä ja kasvu tuo sijoitetulle pääomalle parempaa tuottoa kuin nopeampi kasvuisissa, mutta ylihintaisissa etelän metsissä.”
Bonvestan (UPM) sivuilla on myynnissä metsätiloja seuraavasti
Kainuu 121 kpl, joista 7 taitaa olla myytyjä. Osa palstoista tainnut olla myynnissä jo pitkälle yli vuoden, ehkä jo kaksi.
Pohjois-Pohjanmaa 32, joista 2 myyty.
Pohjois-Karjala 61 kpl, joista myytyjä 2.
Pohjois-Savo 15 kpl
Keski-Suomi 1 kplReima Ranta:
“Miksi kiistellä menetelmistä? Kukin omilla varoillaan käyttäköön nyt parhaaksi katsomiaan menetelmiä. Markkinat tulevat kyllä osittamaan kenen menetelmillä on parhaat edellytykset pärjätä mm. metsämaamarkkinoilla ja näin kasvattaa metsävarallisuuttaan.”Reiman kanssa samaa mieltä. Metsäalat ovat kuitenkin sen verran yksilöllisiä, kuten palstan kommenteistakin voi lukea, että vallitsevan käsityksen mukaan on toivottua että tasapuolisesti kaikilla on nyt paremmat mahdollisuudet hyödyntää tietotaitoa ja sitä kautta saavuttaa kilpailuetua pääomatehottomampia ratkaisuja tekeviin nähden.
Esimerkinä omalla kohdalla reilun kymmenen hehtaarin uudistusala, jolle perustoimenpiteenä on määritetty laikkumätästys ja kuusen istutus sekä kylkiäisenä jopa kunnostusojitusta. Noin päällisin puolin lumen aikaan tarkasteltuna kyseessä voi olla suurelta osin turvekangastyyppi, jolle pari vuotta sitten valmistunut tutkimus toteaa muokkaus- ja viljelytoimet tarpeettomiksi. Itse asiassa niistä on koitunut lisäkustannuksia muokatulle alalle syntyneen hieskoivikon raivaustarpeen vuoksi. Mikäli lumen alta paljastuva maa täsmää tutkittuun kohteeseen niin mielelläni säästän ja sijoitan rahat uuteen palstaan. Mahdollinen epäonnistuminen tietty vähentää sijoitusmahdollisuuksia muutaman vuoden kuluttua. Reilua.
Tuli automaattisesti diskontattua ne noin 4000 hakkuutulot 20 vuoden välein kun nuo Kujalan esimerkki metsät olivat kuitenkin enempi pohjoisessa – eikä vertailu muutenkaan mielekäs jos istutuskuusikon tuotto merkittävästi alempi kuin 6%.
Vastaavasti 15 vuoden välein 4000 kuuden prosentin korolla antaa etelään nykyarvoksi 6775 euroa, joten tuota luokkaa pitäisi metsähehtaarin arvon olla, jotta tuo esitetty toimii. Vai onko tullut pahoja laskuvirheitä?Riski jatkuvan kasvatuksen kokeiluun ei tuon arvoisella puustolla mikään suuri ole. Eikös se jää lähinnä ensimmäiseltä korjuulta saatavaan pienempään puun hintaan, joka noin 10 – 15%, eli 400 – 600 euroa per hehtaari sekä epäonnistuneessa tapauksessa kasvutappio ajalta ennen kuin päätyy avohakkaamaan alan. Suhteessa 2% kasvutappio istutuskuusikolle esim kymmenen vuoden ajalta ei kuitenkaan ole kuin vajaa 220 euroa ja viideltä vuodelta vain 104 eur (suhteutettu uudistuskustannukseen).
Tuollaisella noin 6000 eur/ha erirakenteisella puustolla voisin hyvinkin lähteä tavoittelemaan 4000 euron hakkuutuloja 15 – 20 vuoden syklissä, jos riski on 500 – 700 euroa.
Viidentoista tonnin lähtöpuustolla edellinen yhtälö onkin jo melko erilainen.
Eikös tuosta esityksen n. 4000 eur per hehtaari 20 vuoden välein saada metsähehtaarin nykyarvoksi esitetyllä 6% tuotolla noin 5800 euroa, eli nyt 4000 eur, +20v 1247 eur, +40v 389 eur, +60v 121 eur ja +80v 38 eur.
Jos avohakkuulla lähtisi heti vaikkapa 8000 eur ja siitä vähentää 1000 euroa uudistuksiin niin silloin kaikki mitä taimikosta jatkossa saa on vain extraa kun on jo lähtiessä reilu tonni etumatkaa tuohon jv-kuvioon.
Olin ymmärtävinäni tuosta HENVI:n paperista, että suomalaisen metsän osalta kiertoaikojen pidennyksen positiivinen hiilensitomisvaikutus tulee keskimääräisen vuosikasvun lisääntymisestä. Ja kyllähän hyväkuntoinen talousmetsä sitoo hiiltä taloudellisen optimihakkuuajankohdan jälkeenkin suhteessa enemmän kuin taimikko. Näin pitkässä juoksussa keskimääräinen vuosikasvu lisääntyy.
Lisäksi tukkipuusta saataviin tuotteisiin hiili sitoutuu pidemmäksi aikaa kuin kuitu- tai energiapuun jalosteisiin.Etelä-Amerikan puuviljelmillä tilanne voi toki olla toinen.