Käyttäjän kmo kirjoittamat vastaukset
-
hatelo; ok, näillä mennään, kiitoksia. Taikka sitten jollain vastaavalla menetelmällä. Eipä näitä niin usein tule, kerran kymmenessä vuodessa taikka jotain, mutta ilmeisen turhaa ruveta metsäsuunnitelmia näiden takia tekemään tai ylläpitämään.
Miten muuten harvennus- ja päätehakkuiden puumäärät ja laadut kannattaisi arvioida tarjouspyyntöihin? Metsäsuunnitelmista saisi jotain, muttaa ei sellaiset 10-15 vuotta vanhat suunnitelmat enään kovinkaan tarkkoja ole.
Omalta palstalta metsään.fi löytää 80-90 ikäisiä hakkuukypsiä lohkoja, vaikka vastahan ne 45 v sitten istutettiin.
Myynti ilmoitusten perusteella Viron metsäpalstat 10-15 hehtaarin kokoisia. Tiloja voidaan kaupata suurempina mutta koostuvat hajallaan olevista palstoista. Ja ainakin takavuosina kuuli juttuja miten tukkipalstalta oli tukit hävinneet yhdessä yössä, tiedä sitten onko meno muuttunut.
Niin, ajattelin siltä kantilta että jos haapa kävisi kaupaksi pelkästään kuitupuuna, kannattaisiko silti kasvattaa tukkikokoon. Mutta joo, varmaan vaatisi että jeesin palstat laitettaisiin pinoon että vastaus saataisiin..
Missä vaiheessa haapametsä kasvaa eniten m3/ha, silloin kun rungot ovat kuitukokoa vaiko tukkikokoa?
Tuolla kylillä kun vanhoilla laidunmailla kasvoi komeat pähkinäpensaat niin menivät ja rauhoittivat pensaikot luonnonsuojelualueiksi. Nyt, muutama kymmenen vuotta myöhemmin kasvavat enää kuusta, ei kannata kuusia kaataakaan kun ei metsäyhtiöt osta mitään suojelualueella kasvanutta.
Isommissa lämpövoimalaitoksissa on savukaasujen pesurit käytössä. Sopivalla pesuohjelmalla vesihöyryt lauhdutetaan vedeksi ja höyrystymisenergia saadaan hyötykäyttöön.
Esim: http://www.caligoindustria.com/lehdisto/Caligo_Savukaasupesuri.pdf
Miten pian keksivät lähteä metsään merta edemas? Esim. linkin takana, Latvialainen 400 ha metsätila miljoonalla eurolla: