Käyttäjän kmo kirjoittamat vastaukset
-
No kun katsoo noita harvennusmalleja, esim Etelä-Suomi, kuusimetsä, kivennäismaa, puuston pituus 16 m kohdalta.
Jos korko on 5%, malli suosittelee harvennuksen jälkeiseksi ppa 17.8 m2.
Jos korko 1.5%, malli suosittelee harvennuksen jälkeiseksi ppa 21.7 m2.
Mitäs nämä tekisi runkolukuina, jotain 900 vs 1100 suunnilleen?
Enskan tekijät, päätättekö harvennuksen jälkeen jätettävästä runkoluvusta/ppa:sta korkoprosentti mielessä, vaiko jollain muulla kriteerillä?
Onneksi aurinkovoimaa tuotetaan n 500 MW teholla. Sen verran säästyy tuontisähköä taikka vettä altaissa. Varmaan MeriPori kävisi jos kannattaisi hiiltä polttaa 2-3 c/kWh sähkön hinnoilla.
Lämmin kesäpäivä ja pientä risukkoa kohteessa niin kyllä sitä mieluummin raivaveitsellä tekee kuin raivaussahalla.
<p>Katseella ja kuulolla seuraillut kun Caruna yhtä parinkymmenen kilometrin metsälinjaa liittymineen kaivaa maan alle. Varmasti maksaa enemmän kuin ilmajohtojen vetäminen, mutta ehkä sitten säävarmempi. Ja helpottuu metsänhoito jonkinkokoisella alueella </p>
Esimerkiksi Helsingissä on todella moni taloyhtiö siirtymässä kaukolämmöstä maalämpöön. Voi kestää vuosia tai vuosikymmeniä mutta jossain vaiheessa Helenille tulee tilanne että kannattaako ylläpitää biovoimalaitoksia. Sama koskee koko toimitusketjua risukoista voimalan porteille.
Visakallolta pitää nyt kysyä että paljonko sähköä pystytään Suomessa tuottamaan kotimaista puuta polttamalla 24/7 vuoden ympäri kun se tuntuu olevan tärkein kriteeri sähkön tuotannolle.
Silloin kun ei tuule tai aurinko paista niin sähköä tuotetaan niin kuin nykyisinkin; vesivoimalla, tuontisähköllä ja lauhdesähköllä. Lisäksi kysyntä voi sopeutua hintoihin.
Jos/kun aurinkovoimalla ei tuoteta sähköä paljon p****kaan loka-maaliskuussa, aurinkovoimalla ei saisi tuottaa sähköä myöskään huhti-syyskuussa vai mitä Visakallo ajat takaa?
Pitäisikö myös tuulisina päivinä olla tuontisähkön varassa?
Helsingissä tuotetaan itse asiassa aika paljon sähköä aurinkovoimalla.
Ei Osara ikimetsiä hakannut vaan pitkään ja hartaasti jatkuvan kasvatuks… harsinnan menetelmällä aikaansaatuja raaseikkoja. Puunsielut olivat olleet kateissa jo kauan.