Käyttäjän kmo kirjoittamat vastaukset
-
Sähkön viennistä ja tuonnista vastaa Finngrid ja naapurimaiden kantaverkkoyhtiöt, ei yksittäiset voimayhtiöt.
Ulkomaisten yhtiöiden kannattaa ennemmin hoitaa voittonsa turvaan korkokuluina, konserniavustuksina jne., niin ettei Suomesssa verotettavaa voittoa jää. Samat kuviot vaan kuin vaikka ulkomaalaisomituksessa olevilla metsärahastoilla.
Varsinais-Suomessa myönnettiin sorkkaeläinlupia luokkaa 26/1000 ha. Riista.fi valikkohelveteistä ei löytynyt miten hyvin lupia käytettiin mutta aika lähellä Tanskan lehtometsien lukuja jo mennään näilläkin. Suorittava tietysti Saksan lukuihin haluaisi jostain syystä.
Tämän päivän Hesarissa kirjoitetaan taas vaihteeksi Inarin ikimetsien polttamisesta kaukolämpövoimaloissa. Inergian sivuilta katsottuna paikallisten lämpövoimaloiden teho olisi yhteensä n 10 MW, eipä tuo toisaalta tunnu kovin suurelta tehontarpeelta tuulella ja/tai auringolla tuotettavaksi silloin kun tuulee tai aurinko paistaa. Vuositasolla puun kulutusta saataisiin varmasti vähenemään merkittävästi, jos viherpesun tarvetta tulee.
Mitenköhän aikovat pajut pitää poissa varjostamasta paneeleitaan, glyfosaatilla varmaan?
6 hehtaaria tuntuu pieneltä alalta, 60 tai yli satakin hehtaaria saisi olla.
Täällä Pöytyän aurinkovoimalan hakemus malliksi.
Arktisen prikaatin hyökkäystä viivyttäessä vihollinen pääsi iskemään etelärannikon puolelta
Hesarissa juttu Vuosaaren biovoimalaitoksesta, lähemmäs 10 000 kuutiota puupohjaista polttoainetta menee päivässä. HS Ympäristö | Helen on investoinut 250 miljoonaa Vuosaaren uuteen biovoimalaan, mutta se saattaa olla vain ylimenokauden ratkaisu: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009359098.html?share=57c28a528327669c91331daa529408d1
Entäs jos/kun metsä näyttää tältä, ei taida relaskooppi pljoa auttaa selvittämään mikä on ppa ennen harvennusta? Kuva randomisti otettu Google mapsin tienvarsikuva, mutta idea varmaan selvinnee.
Kiitos itsellesi ideasta ja kokeilusta. Omalla palstalla on tulossa päätehakkuuseen kuusikko missä jossain määrin lahoa, rauduskoivikko voisi sopia tilalle paitsi tricoon menisi useampi satanen vuodessa. Kotipolttoisella olisi kertaluokkaa halvempaa.
Kysyin chatGPT:ltä miten lampaanrasvan saisi emulsoitua veteen, ja vastaus oli:
Lampaanrasvan emulgoimiseen veteen tarvitset emulgaattoria, kuten lecitinin tai soijalesitiinin. Voit sekoittaa emulgaattorin lammasrasvan kanssa ennen lisäämistään veteen tai lisätä sen jälkeen veteen ja sekoittaa hyvin. Voit myös lisätä hieman suolaa tai etikkaa emulsion parantamiseksi. On tärkeää huolehtia, että lammasrasva on hienonnettu tai raastettu hyvin pieniksi paloiksi ennen emulgoimista.1 kg lampaanrasvaa ja 10 kg vettä varten tarvitset noin 0,1-0,2% soijalesitiiniä emulsiosta riippuen siitä, kuinka tiiviisti emulsio halutaan. Tämä tarkoittaa, että tarvitset noin 1-2 g soijalesitiiniä emulsiota kohti.
Soijalesitiiniä löytyy kaupoista myös.