Käyttäjän kmetsuri kirjoittamat vastaukset
-
En osaa suorilta käsin ihan suometsistä sanoa (täällä niitä vähemmän on), mutta voisi kuvitella niiden olevan erittäin tuulelle alttiita, ja jos vesitalous ei ole kunnossa niin ei taimettumistakaan tapahdu.
Mutta kyllähän turvekankaille taimia nousee. Nykyisin vain aika isona ongelmana perinteisiin luontaisen uudistamisen kohteisiin, joissa jatkuvaakin voisi kokeilla, ovat roudan puute ja vallitsevat tuulet.
No mie aattelen metsänkasvatuksesta siten, että jos on varoissaan ja kiinnostusta, niin omassa metsässä voi kokeilla erilaisia menetelmiä nyt, kun melkein mikä vaan on sallittua. Ammattitaitoiset motokuskit poimii varsin taitavasti – sulan puun aikana – isompia puita taimikkokohdista ja ottavat metsänomistajan toiveet huomioon. Mutta tuota jatkuvaa kasvatusta minä kokeilisin vain kuvioille, jotka näyttävät taimettumisen merkkejä(pois lukien karuhkot männiköt joihin tuppaa kasvaa kuusia alle jos siementävä metsä lähellä) luonnostaan. Tavoitteenahan on eri-ikäisiä puulajeja kerroksittain, joten saattaa viedä yhden sukupolven ennen kuin tuo on saavutettu.
Noista pienaukoista näillä kuvioilla sen verran, että niiden täytyisi olla riittävän isoja( jostain luin että 30-50 aaria) eikä vain muutaman isomman puun poistoja. Sillä ilmeisesti haetaan sitä kannattavuutta ja valoisuutta muillekin kuin kuuselle menestyä.
Motomiehiä olen jututellut aina tilaisuuden tullen ja heidän mukaan noita ”jatkuvia”-palstoja on nykyisin lähestulkoon viikoittain. Heillä on tietyt ohjeet hakkuuseen, mutta useimmiten työskentely tahtoo olla aikamoista soveltamista. Eli neuvonnan paikka metsänomistajille ja tietysti myös toimijoille.
Erään työnantajan palveluksessa harrastin jk-kasvatusta joillakin kuvioilla parikymmentä vuotta. Nyt jälkikäteen voisin sen sanoa, että on harhaa ettei jkssa tarvitse mitään taimettumisen eteen tehdä – ainakin jos hyvän haluaa (ja kukapa ei haluaisi). Nuo kuviot käsittelin manuhakkuin poistamalla huonokuntoisia ja kasvunsa lopettaneita puita kohdista, joissa oli taimiainesta jo valmiina. Sen lisäksi tein pienaukkoja taimettumisen edistämiseksi.
Sitten muutaman vuoden välein kävin raivurilla läpi kuvion pelastaen mielestäni parhaita taimia tulevaisuutta varten…niin jos niitä oli esim. noihin aukkopaikkoihin syntynyt (jos ei, niin sitten istutus).
Hakkuukierto oli noin 10 vuotta. Kuviot säilyivät yllättävän hyvin peitteisenä, vaikkakin korjuissa tuli taimi”tappioita”. Mutta kannattavaa toiminnasta ei kyllä saanut tekemälläkään. Sellaista harrastelijamaista puuhastelua kuten suomalaisten dopingin käyttö.
Joo minäkin rakensin 90-luvun lopulla puutalon rossipohjalla ja suoralla sähkölämmityksellä, neliöitä vajaat 130 ja huonekorkeutta 275. Oli markka-aikaa ja ensimmäisenä vuonna sähköön meni 4500markkaa – nyt ei taida riittää edes euroissa sama summa.
Onneksi on iso takka-leivinuuni, jolla patterit pysyvät kylminä vajaaseen 10:en pakkasasteeseen. Sähkönkulutus vuodessa n.11000kwh.
Kyllä minustakin tuntuu hurjalta, että kaikki toimii kohta sähköllä ja kaikessa on ”älyä”….niin paitsi käyttäjissä – itseni mukaan lukien