Käyttäjän Klapikone kirjoittamat vastaukset
-
Tietysti niitä ei ole taloudellisesti järkevää seisottaa satoja vuosia, säästöpuina niiden tavoite on jokin muu, tai sitten myynti erikoispuuna johonkin tiettyyn tarkoitukseen.
Tuo harva istutustiheys kuusella on yksi keino saada laadukasta mäntyä rehevällekin maalle. Kun jättöpuita pitää olla, niiden kannattaa olla mäntyjä. Nämä siementävät muokatun maan ja taimikosta tulee täystiheä.
Nykyään rehevälle maalle istutetaan lähes järkeään täystiheä kuusikko. Männyn kylvö on epävarma ja 5000 Männyn istutus kallista. Liian harva taas tuottaa räkämäntyä.
Sekaistutus tietysti, mutta on haastava toteuttaa.
Tiedän lukuisia rehevien maiden luontaisia männiköitä, joiden laatu tulee sekapuuna kasvavasta kuusesta. Myös itsellä on pieni tällainen kuvio.
Löytyy myös meiltä rk läpimitalta 40 – 60cm puita, mäntyä ja kuusta. Ovat niin komeita puita, ettei tahdo raaskia myydä. Männyllä ei edes ole kiire, mäntyhän elää useita satoja vuosia…
Gla puhuu asiaa, mutta hieman noista lustojen paksuuksista. Tosiaan 2 -3mm on aivan laadukasta rakennuspuuta ja 4mm vuosi kasvua näkee usein mitallistetussa sahatavarassa.
Tiukkasyiselle VANHALLE 100 – 200 V männylle olisi tarvetta säälle alttiissa rakenteissa. Männyn sydänpuu on lahonkestävää. Sitä voisi käyttää painekyllästetyn puun sijaan ja sen hinta pitäisi olla sen mukainen. Myös ulkoverhoukset, ikkunat ym.
Mutta pääasiassa pitäisi tuottaa rakennuspuuta nopeasti 2-3MM lustolla. Tämä tosin vaatii kasvatusta melko harvana. Vodaan mennä pohjapinta-aloissa niin alas, että hakkuut muistuttavat jatkuvan kasvatuksen hakkuita, eli harsintaa…
Visakallo, tulevaisuuden hintoja ei tosiaan tiedetä, mutta kuusen uudistusalat ovat olleet viime vuosikymmeninä suuremmat, kuin esim. männyn, (riippuu vähän sijainnista) jolloin voisi olettaa, että kuusikuidun hinta laskee/ tasoittuu muihin nähden.
Harvalla istutustiheydellä tosiaan itse tavoitteelisin lähinnä kustannussäästöjä ja sekametsärakennetta. Tuskin se taimikonhoitokustanuksia ainakaan lisää.
Luonto kyllä pyrkii korjaamaan ihmisen synnyttämiä monokulttuureja hieman monipuolisemmaksi, eikä niin innokasta raivaussahan käyttäjää löydy, että saisi kaikki alikasvokset tai koivut raivattua. Kokoajan luonto yrittää palauttaa tasapainon.
Räkämännikön alle tulee kuusikko ja uudistusaloille aina monipuolisesti lehtipuustoa.
Yksipuolinen monimuotoisestisti köyhä metsä on taloudellinen riski, eikä niitä kestävässä metsätaloudessa suosita, ainakaan laaja-alaisesti.
Kiitosta kommenteista, puuki, mehtäukko ja kuusessa olia. On hyvä kuulla eri näkemyksiä asiaan.
Tuo maan pinta tosiaan rikkoutuu hakkuutähteitä kerätessä.
Tuossa lähellä on kaistale tehty, melko rehevä maa. Muistaakseni se mätästettiin aika voimakkaasti, nyt on sankka luontainen kuusikko. Mäntyä sekapuuna. Koivuja on raivattu, mutta on vähän jätettykin.
Itseä ei haittaisi vaikka tulisi koivuvaltainen metsä, ja vasta sen alle kuusikko, jolle riittää tukkitiheys.
Tämä nyt vähän karkasi tuosta otsikon aiheesta. Pahoittelut siitä.
Mehtäukko, eli hakkuutähteiden korjaus tai osittainen levitys tasaisesti. Ja ei muokkausta? Oliko sulla minkälainen kasvupaikka?
Osaltaan huonosti kannattaviin ensiharvennuksiin voi olla osasyynä teollisuuden myötävaikutuksesta tehdyt lakirajat metsää uudistettaessa taimikon osalta ja harvennuksissa, jotka johtavat alaharvennuksiin ja sitä kautta nopeaan kiertoaikaan. Mitä nopeampi kiertoaika, sitä useammin ollaan heikkotuottoisessa taimikko- ja ensiharvennusvaiheessa.
Teollisuuden halpa kuitupuu on taattu.
Harvennusten lakirajoja on kai vastikään hieman korjattu parempaan suuntaan.
Sähköautoista oli puhetta. Kyllä on markkinoilla yksi kiinnostava sähköauto, nimittäin Tesla. Vääntöä pitäisi olla vähintään riittävästi ja kiihtyvyys urheiluautojen luokkaa. Olikohan 2,7s 0-100?
Hinta on myös mielenkiintoinen, mutta siitähän on tulossa edullisempi malli.
Sähköautoa puoltaa hyvä hyötysuhde, eli energiaa liikkumiseen pitäisi kulua vähemmän. Lisäksi tekniikan yksinkertaisuus on etu. Teslassa ei montaa liikkuvaa osaa ole verrattuna polttomoottoriautoon.
Niin kuin Puuki totesi, on näidenkin valmistus ja käyttö silti ympäristöä kuormittavaa.
Että täytyy nyt ensin ajaa loppuun nämä n.20v vanhat kärryt ensin.