Käyttäjän Klapikone kirjoittamat vastaukset
-
Järkevin käsittely tuolla kuviolla oli yläharvennus, myös seuraava käsittely on järkevintä tehdä yläharvennuksena, vaikka metsä alkaisikin muistuttaa tiheää siemenpuuasentoa.
Jatkuvassa kasvatuksessa haukkuu on kannattava, kun hakkuista kertyy n. 100 kuutiota hehtaarilta. Kun puustoa kasvatetaan melko tasaikäisenä, on mahdollista, että tulee niin sanottu kasvatus vaihe johonkin väliin, jossa hakkuutulot on pienempiä, ihan kuten jaksollisessakin kasvatuksessa.
Ja on kyllä kilpailukykyinen menetelmä.
Vaikuttaa siltä, että jaksollisen kasvatuksen kannattavuus paranee, kun siihen otetaan mukaan jatkuvan kasvatuksen piirteitä, kuten yläharvennusta ja luontaista uudistamista.
Klapikone 6.5.2017, 20:56Noissa Puukin mainitsemissa aiemmin alaharvennetuissa männiköissä voi lähteä liikkeelle uudistamiseen tähtäävällä väljentävällä hakkuulla. Jos suurin osa puustosta on järeää, hakkuu kannattaa tehdä uudistushakkuuna, kuten videollakin esitettiin varttuneemman puuston käsittelystä. Tällöin sitä voidaan kutsua siemenpuuhakkuuksi tai suojuspuuyläharvennukseksi ja puusta maksetaan uudistushakkuun mukaan.
Muuten hinnat tosiaan vastaa kutakuinkin kakkosharvennuksen hintoja. Kertymä on yläharvennuksessa hyvä.
Kun tavoitteena on rahan lisäksi maisemalliset tai monimuotoisuus näkökohdat tai metsänomistajan omat vaatimukset jäävän puuston koosta ja määrästä, voidaan tietysti jättää niitä järeitäkin puita enemmän.
Jk vastaa mielestäni aika hyvin luontaista metsän kehityskulkua. Metsäpalo aiheuttaa metsään aukkoisuutta ja ryhmittäisyyttä, koko metsä ei häviä metsäpalon seurauksena. Rajut metsäpalot ovat lähes järkeään ihmisen aiheuttamia. Myrsky saa joskus aikaan aukon, mutta alikasvokset säästyvät osittain. Joskus myrsky aiheuttaa suojuspuuhakkuuta muistuttavaa jälkeä, kun mäntyjä ja koivuja sekä pientä puustoa jää pystyyn.
Klapikone 6.5.2017, 16:47Oisko syynä vauriolahoa aiheuttava sieni, oliko Verinahakka nimeltään?
Klapikone 6.5.2017, 16:33Samaa olen miettinyt, kuin savottamieskin. Onko tietoa, tarttuuko juurikääpä esim juuristovaurion kautta, vaikka kanto on käsitelty?
Klapikone 3.5.2017, 23:22Tuulilasin vertailussa suurin sähkösyöppö oli myös tehokkain, eli Tesla model S.
Kuluttaa 17,7 kwh/100km. Auto painaa n. 2000kg, ja tehoa on n. 700 hv.
Pienikulutuksisimmat n. 11 kwh/100km.
Talvella kulutus nousee, ilmeisesti samassa suhteessa, kuin polttomoottoriautossakin.
Ja nämä siis sähköautoja.
Klapikone 3.5.2017, 20:37Harvakseen uudistusalalle jätetyt alikasvoskuuset voivat tosiaan olla 40 vuodessa hyvästi tukkikokoista, ja mäntyjen/ koivujen alla on tässä vaiheessa jo usein runsaasti uutta alikasvosta.
Tällaisesta metsästä voi kehittää erirakenteisen tai kaksijaksoisen ja jos harvennus on 35 – 40v päätehakkuusta, saadaan jo tukkia näistä ylispuukuusista, niin kuin Puuki oli havainnut.
Klapikone 1.5.2017, 20:42Juuri niin
Klapikone 1.5.2017, 20:33Lisäksi, taimikonhoidon voi jättää tekemättäkin jos taimikossa on kokovaihtelua. (Luonnon taimikossa usein on) mutta tällöin on laatu valinta enskassa vaikeampaa, on jätettävä susipuitakin, jos ovat syrjäyttäneet paremmat lisävaltapuut.
Valtapuiden kasvu on kokoajan erinomaista, vaikkei taimikon hoitoa tekisikään, mikäli kokovaihtelua on. Riukuuntumista tapahtuu tasakokoisessa taimikossa.
Klapikone 1.5.2017, 20:03Juuri Niin, kuin jätkä ja mehtäukko tekee, ja ensiharvennuksessa myös laadultaan huonoja pois, oli ne sitten isoja tai pieniä puita. Myöhemmissä harvennuksissa voidaan sitten haluttaessa käyttää yläharvennusta ja siemenpuuhakkuussa jätetään laadultaan parhaita puita.
Ylispuukasvatus tarkoittaa sitten sitä, että näitä siemenpuita kasvatetaan uuden metsän päällä ja niitä poistetaan pikku hiljaa harvennusten yhteydessä. Parhaimmat voidaan kasvattaa jopa kahden normaalin kiertoaja verran.
Klapikone 1.5.2017, 16:09Niin minustakin, vt kankaalla puita olisi harvemmassa ja sitä sanottaisiin siemenpuuasennoksi. Vain mäntysiemenpuita.