Käyttäjän Klapikone kirjoittamat vastaukset
-
Jos hakataan jatkuvalla kasvatuksella 20 vuoden välein 100 kuutiota/ ha, on se 60 vuodessa 300kuutiota/ ha?
Tasaikäismetsässä on myyty 60 vuodessa myös harvennuspuuta, mutta jk:ssa ne on metsässä vielä kasvamassa.
Toki avohakkuuta ja muita voimakkaita uudistushakkuita tarvitaan valopuiden uudistamiseen. Kuusikin uudistuu näiden alle helposti.
Jk täytyy osittain perustua tavallaan pitkään puulajikoertoon, jossa avohakkuuta/ uudistushakkuuta siirretään mahdollisimman kauas.
Hiilensidonnan kannalta on hyvä, että avohakkuuta ja maanmuokkausta olisi mahdollisimman vähän. Maaperän hiilihän vapautuu tässä.
Eli tasaikäis ja eri-ikäis kasvatuksen yhdistelmä voisi olla aika hyvä hiilensidonnan kannalta?
Mihin Rane viittaa? Harsitut metsät ovat jo Sarvaksen tutkimusten mukaan kasvaneet aivan keskimääräistä tasoa, mikäli harsinnassa on jätetty puustoa 100- 150 kuutiota hehtaarille.
Tämä määrä puustoa myös riittänee haihduttavaksi määräksi puustoa veden vaivaamilla kohteilla, jolloin kunnostusojituksen tarve vähenisi.
Eli peitteinen metsätalous esimerkiksi turvemailla päihittää kyllä nykyisen ja sotien jälkeen yleisesti käytetyn menetelmän ojituksineen, muokkauksineen ja metsän viljelyineen.
Tuo puuston määrän kasvu näkyy hyvin noissa metlan tilastoissa juuri sotien jälkeisenä aikana, kun soita ja kitumaita otettiin metsätalouskäyttöön. (Mänty) Onko tämä ollut ilmastoystävällistä puun tuotannon lisäystä?
Siinä videolinkissä, jossa Pukkala teki männikön harvennusta sulamaan aikaan, kyllä sanottiin, että kyseinen leimikko hakattiin marras- joulukuussa. Eli sulan maan aikaan maan pinta rikkoutui, mutta itiötartuntaa ei tule, kun on kasvukausi päättynyt.
Ei jk hakkuut lisää juurikääpää sen enempää kuin muutkaan. Jos halutaan pelata varman päälle, on kesähakkuista luovuttava.
Juurikääpähän on lisääntynyt nimen omaan aikakaudella, jolloin jatkuva kasvatus oli kiellettyä.
Myös tasaikäisessä metsissä voidaan harjoittaa peitteistä metsätaloutta, se vain on enemmän kaksijaksoisia kasvatusta silloin.
Kannattavuus paranee kun kasvatustavasta riippumatta käytetään jk- menetelmiä jos mahdollista. Huvittaa nuo Kärkkäisen ja Mielikäisen kommentit lähinnä.
Kyllä itse ainakin teetän mieluummin siemenpuu- tai suojuspuuhakkuun avohakkuun sijaan tilanteen niin salliessa. Kun kasvamaan jätetään hyvälaatuisia puita esim. 100 – 250 kpl hehtaarille, on metsän tuotto kyllä avohakkuuta selvästi parempi. Kuutio kasvu voi olla puustosta riippuen 5-7 kuutiota / hehtaari.
Jos suuri osa puustosta on läpimitaltaan luokkaa 20cm, on pääoman tuottavuus ihan hyvä.
Terve.
Tuo metsänhoidon intensiivisyys ja voimaperäisyys tietysti vaihtelee sijainnin ja kasvupaikan mukaan. Etelä- ja keski-suomen viljavilla kasvupaikoilla on avohakkuisiin ja metsän istuttamiseen perustuva menetelmä ihan kannattava verrattuna Jatkuvan kasvatuksen menetelmään, jopa varmempikin joissain tapauksissa. Kaikkialla muualla Metsänhoitoon ei kannata investoida kovin paljoa.
Metsänhoidosta luopuminen on ihan realistinen vaihtoehto karuilla mailla ja Pohjoisimmassa Suomessa. Liiallinen metsänhoio on tuhonnut ja tuhoaa vesistöjä humuksella, eikä se edes ole taloudellisesti kannattavaa. (Soiden ojitus, voimakas maanmuokkaus, Huonotuottoisten kuusikoiden muuttaminen huonotuottoisiksi männiköiksi)
Kyllä Timo Pukkalan tekstit ihan mielenkiintoisia ovat.
Siinähän tuli jo jätkältä yksi hyvä ehdotus pystykaupan parantamiseksi puun myyjälle, (kun vaan jätetään tuo haulikko pois).
Se tukki, mikä menee hukkaan kuituna, korvataan puun myyjälle. Ostaja saa mitä haluaa, ja myyjä saa tukin hinnan koko tukkirungosta.
Niin, tällä palstalla ei tosiaan katsota hyvällä jos poiketaan palstan linjasta.
Eiköhän tällaiset palstat ole yleistä keskustelua varten. Mitä iloa on, jos täällä vain esimerkiksi Visakallo latelee totuuksiaan.
Mutta ei huolta Visakallo, en minä täällä kauaa varmasti jaksa kirjoitella.
Jos joku juttu on Visakallon mielestä raskaasti kirjoitettu, niin voit yrittää tuoda jonkin perustellun mielipiteen siihen. Jos se on hyvä, ei tarvi jankata enempää.
Sitä paitsi, linkkasin tuon jutun, se ei ollut oma kirjoitukseni. Puunkorjuuseen maatalousvehkeillä en minäkään ole lähdössä, enkä tuolla pikku koneella!
”Metsäyhtiöt hyötyvät pystykaupasta
Metsäyhtiöt saavat korjuukustannuksien verran muuta etua tukkipuun pystykaupasta verrattuna hankintakauppaan. Metsänomistajat antavat yhtiöille ilmaista lainaa, tukit säilyvät hyvälaatuisina metsässä kasvaessa, yhtiöt voivat katkoa puut todellisen tarpeensa mukaan ja maksaa vain hyötymästään puumateriaalista. Osa pystykaupasta syntyvistä eduista tarkoittaa puunmyyjälle tappiota, varsinkin parin vuodenkin koroton maksuaika ja käytännössä vapaa katkonta tarkoittavat merkittävää tappiota puunmyyjälle.”
Tämä on lainattu hyvästä kirjoituksesta ”paavo puuntuottajalta”
Tässä linkki: http://www.puuntuottaja.com/tukkipuun-hintaero-pysty-ja-hankintakaupassa/
Miksi vastustus on niin kovaa Jovainia ja Lauri Vaaraa kohtaan? Metsänomistajien etuahan he yrittävät ajaa.
Keinoista voidaan sitten olla eri mieltä, esim puunkorjuun suhteen.
Kyllä energiaa kuluu sähköautoillessa vähemmän paremman hyötysuhteen vuoksi, verrattuna polttomoottoriin. Hyötysuhde on merkittävästi parempi. Eikä se häviä, polttomoottorille, vaikka talvella joutuu akkuja lämmittämään.
Kyllä minä voisin sähköauton hankkia, Tesla vaikuttaa parhaalta. Siitä on tulossa edullisempi malli lähiaikoina. Saa nähdä milloin Saab sähköautona tulee tuotantoon, vai tuleeko ollenkaan.