Käyttäjän Klapikone kirjoittamat vastaukset
-
Tässä keskustelussa, kun aiheena on ilmastomuutokseen sopeutuminen, olen koettanut vähän tuoda esille joitain nykyään vallalla olevia käytäntöjä, jotka ovat ristiriidassa nykyisen tietämyksen mukaan ilmastomuutoksen vaikutuksista.
Esimerkiksi kuusen istutus ja voimakas maanuokkaus, sekä kantojen nosto.
Kun on kuitenkin olemassa taloudellisesti kilpailukykyisiä vaihtoehtoja, kannattaisi niitä myös hyödyntää nykyistä useammin. Jos halutaan taloudellisesti kannattavaa kestävää metsätaloutta harjoittaa koko maassa, tarkoittaa se monessa paikassa siirtymistä viljelymetsätaloudesta luontaiseen uudistamiseen perustuvaan ja kustannuksia minimoivmaan metsätalouteen.
Kyllähän se on ainakin varman päälle pelaamista kun kylvetään ja jätetään varmuuden vuoksi vielä siemenpuita. Kylvö on myös melko edullinen menetelmä, eikä samalla tehtävä äestyskään ole kovin voimaperäinen maanmuokkausmenetelmä. Itselläkin kylvömännikkö, ja on kehittynyt hyvälaatuinen metsä ilman taimikonhoitoa.
Siemenpuiksi jättäisin pienikokoisimmat tukkipuut. Saisivat lihoa vähän vielä ennen kuin poistetaan.
Myös luontaisen uudistamisen alat taimettuneet hyvin, mutta hirvet ovat tehneet vahinkoa. Rauduskoivua on kyllä niin runsaasti, että paikkaa noita h irvituhoja. On hyvälaatuisia maita.
Oli jossain metsäalan lehdessä juttu, jossa oli saatu hyviä kokemuksia männikön väljennyshakkuusta ennen siemenpuuasentoon hakkaamista. Taimikkoa syntyi melko hyvin väljää männikköön ja siemenpuutkin vahvistuivat paremmin tuulta kestäväksi ennen varsinaista siemenpuuasentoa. Taimia joutuu näissä siemenpuuhakkuissa varomaan.Samaa mieltä pääosin olen Sitolkkan kanssa matkailusta.
Tänään kävin tuollaisessa ainakin 100 vuotiassa männikössä, kun Timmppa vähän kehotti tutustumaan vanhoihin metsiin.
Kohde oli hoitamaton, voi sanoa että luonnontilainen, en tiedä onko avoalalle vai metsäpalon jälkeen syntynyt.
Puusto oli järeää, mutta uusi metsä oli jo alkanut syntyä alle. Oli kuitukokoista riukumäntyä alta jo tulossa, samoin männyn ja kuusen taimikkoa. Eli tasaikäinen puusto on muuttumassa erirakenteiseksi.
Onhan kyllä niitä sulkeutuneita tasaikäisiä vanhoja metsiköitä paljon, joihin ei alikasvosta muodostu ilman voimakasta häiriötekijää.
Kyllä melko usein näkee hakattavan paljaaksi männiköitäkin, joissa runsaasti laatupuuta kaatuu keskenkasvuisena.
Varsinkin nykyisillä hirvikannoilla pidentäisin männikön kiertoaikaa mahdollisimman paljon.
Noista Timpan ikäluokista.
Yläharvennuksessahan nuo heikosti kasvavat vanhat puut hakataan ja hyvin kasvavat nuoret puut jätetään kasvamaan.
uuden kunnollisen taimikon aikaansaaminen nopeasti voi olla vaikeaa. Myös istutustaimikko voi epäonnistua. Siksi voi olla tuhlausta raivata elinvoimainen luonnontaimikko tai kuitupuut uudistusalalta.
Tukkipuun saanto on parempi yläharvennuksessa, jolloin hiilensidonnan puolesta on jatkuva kasvatus siten kait parempi?
Mikään ei estä myöskään tasarakenteisessa kasvatuksessa yläharvennusta, jolloin sekin on kilpailukykyinen. Varsinkin jos uudistushakkuun tekee siemenpuu, suojuspuu tai kaistalehakkuuna ilman maanmuokkausta.
Timpalle
se 120 vuotias metsä pysyy samannäköisenä melko pitkään kun sitä ei hakata. Kun ei tehdä hakkuuta, ei metsä myöskään uudistu. jos yksittäisiä puita kuolee, tulee tilalle yksittäisiä uusia taimia. Jos ei tule, viereisten puiden kasvu paranee. Uudistuminen on hyvin hidasta. Saattaa tulla myös voimakkaampi häiriö, myrsky esimerksi, jossa paikallisesti uudistminen on voimakasta. Kasvu on erittäin hidasta ja myös poistuma on hidasta vanhassa metsässä. Mitä enemmän on poistumaa, sitä enemmän on uudistumista. Maaperän hiilivarasto kasvaa.
Avohakkuussa merkittävä osa maaperän ravinteista menee vesakon ja heinän kasvuun. Näitä sitten raivataan valtavasti pois. Harvennushakkuussa maaperän kasvuresurssit menevät jätettyjen hyvälaatuisten puiden kasvuun.
Istutustaimikko kyllä lähtee avohakkuun jälkeen hyvään kasvuun, (samoin luontainen taimikko)mutta kuutiokasvu avohakkuun jälkeisinä vuosina on aika onnetonta. Jos uudistusalalle olisi jätetty vaikka kaikki hyvälaatuiset kuitukokoiset puut, voisivat nämä hyödyntää kasvuresursseja.
Tämä oli vain pohdintaa hiilensidonnan kannalta. Toki voimakkaita hakkuita on syytä tehdä jo valopuiden (männyn ja koivun) uudistamiseksi ja juurikääpäinen metsä tietysti kannattaa uudistaa avohakkuulla koivulle.
En usko että hiilensidontaan on negatiivista vaikutusta sillä, että metsä vanhenee ja kasvu hidastuu. Vanha metsä on kuitenkiin itsessään merkittävä hiilivarasto, lahonneiden puiden tilalle kasvaa uusia. Lisäksi merkittävä osa hiilidioksidista sitoutuu maaperään, joka sitten uudistushakkuussa vapautetettaisiin tekemällä maanmuokkaus.
Mutta, kun metsiä nyt on kuitenkin käytettävä taluodellisista syistä, pitäisi keskittyä siihen, kuinka metsätalouden hiilensidonta olisi hyvää ja hiillipäästöt pienet.
Loogisinta olisi tietysti tehdä harvennushakkuut yläharvennuksina, jolloin tukkipuun tuotos kasvaa ja näin suositaan hiiltä sitovaa puurakentamista.
Avohakkuuta ja maanmuokkausta pitäisi käyttää huomattavasti nykyistä harvemmin. Avohakkuu vapauttaa niin nopeasti maaperän ravinteet kiertoon, ettei uusi taimikko kerkeä sitä paljon hyödyntää. Lisäksi hiilidioksidipäästöt lisääntyvät.
Itsellä on tuo Stihl 241, ollut jo useamman vuoden, taisi olla ensimmäisiä näitä m-tronic sahoja.
Alussa saha toimi moitteettomasti, sitten alkoi välillä käydä huonosti eikä ottanut kierroksia. Ajattelin että ei nämä tietokonesahat toimi, mutta huollosta kysyessäni sain vasta ohjeet ”itsekalibrointiin”.
Saha on siis joskus, ei kovin usein kuitenkaan, kalibroitava, että löytää oikeat asetukset kohdilleen. Eli ”ryyppy” päällä käyntiin ja antaa käydä ryyppy päällä 60 sekuntia. Sitten heti sammuttaa sahan. Sitten pitäisi toimia.
Tähän asti on aina löytänyt tällä keinolla oikeat säädöt, eikä ole tarvinnut huollossa käyttää kertaakaan.
Sahalla sellainen ominaisuus myös, että ei välttämättä heti löydä säätöjä kohdilleen, vaan esim. ensimmäistä runkoa karsittaessa saattaa käydä huonosti hetken aikaa, mutta saha kyllä löytää säädöt itse kohdilleen aika nopeasti. Saha on metsätöissä minlla ollut ja on todella hyvä ja ottaa kunnolla kierroksia. Eikä tarvitse itse säätää mitään, muuta kuin joskus kalibroida saha.
Saha siis hakee itse asetukset kohdilleen ja toimii, kuin ajatus sen jälkeen.