Käyttäjän Klapikone kirjoittamat vastaukset
-
Timpalle vielä. Ei ole periaatteessa hyvä jos koneellinen poisto tekee voimakkaan alipaineen ja imee radonin lattian rakosista huoneilmaan.
Jos lattiat ovat tiiviit ja myös korvausilmaa saadaan suoraan ulkoa riittävästi, ei pitäisi raadonista olla haittaa maanvaraisessakaan perustamisessa.
Timpan mainitsema koneellinen tulo ja poisto oikein sääädettynä pitäisi toimia. Onnistuu myös painovoimaisena.
Radonia voi toki imeä koneellisesti lattian alta suoraan ulos.
Itsekin näin kerran aamuyöllä vaaleanpunaisia elefantteja pulpettikatolla.
Ei mulla oikeesti mitään Ladaa oo…
Kokemusta siitäkin on kyllä.
Mitä mieltä muuten tällä palstalla ollaan sähköautoista? Esim. Tuo Tesla model X?
Siinähän on korkea maavara ja säädettävä ilmajousitus. Lokinsiipiovista saa kätevästi vaikka raivaussahan ja bensakannun heitettyä kyytiin.
Kyllä on Lada konservatiivisempi, kuin Brittiautot. Lukuun ottamatta ehkä niin sanottua ”eurosamaraa”
Siinä oli mielestäni aivan liikaa hienoja särkyviä sähkövempeleitä. Myöskään pieni ratti ilman ohjaustehostinta ei ollut mielestäni loppuun asti ajateltu.
Näitä eurosamaroita muuten tehtiin Uudenkaupungin autotehtaalla. Luulen, etteivät ne ole se referenssi, joka houkutteli Mersun tekemään autoja sinne.
UK autotehtaalla muuten kehitettiin Saabiin V8 kone. GM kuitenkin hylkäsi sen ja 9000 kueulille tuli Opelin V6.
Olisi kyllä ollut paljon kiinnostavampi tuo Suomalainen V8.
Itse juuri kysyin tarjoukset Rangesta ja Nivasta.
Päädyin Samaraan.
Ravinto, lämpö, happi, vesi.
jos joku näistä otetaan pois, ei home voi kasvaa.
Rakennuksissa ainut mahdollinen poistettava on vesi.
Tähän antoi Jätkä juuri hyvät ohjeet.
Puurakennuskin voi homehtua rakennusvirheiden vuoksi. Homeitakin on vaarallisia ja vaarattomia.
Jos puu rakennus homehtuu, ovatko homeet terveydelle haitallisia? Metsässä on varmasti paljon lahoavasta puusta tulevia home ja sieni- itiöitä, eikä niistä ole terveydelle haittaa.
Käsittääkseni nuo myrkyllisimmät homeet ja myrkylliset bakteerit ovat yhteydessä muoveihin, betoniin ja kemikaaleihin.
Rakennus on mahdollista tehdä lähes kokonaan puusta.
Kuusialikasvos säilyy elinvoimaisena, kun harvennukset tehdään riittävän voimakkaina (yläharvennus)
Nuo harvaan jätetyt kovaan kasvuun lähtevät alikasvoskuuset eivät haittaa mielestäni mitään, koivutkaaan eivät yllä näitä piiskaamaan. Pohjoisessa juurikääpäkään ei ole riski. Voimakas kokovaihtelu taimikossa ja nuorissa metsissä on itsellä pelastanut nuoria metsiä riukuuntumiselta, kun ei ole taimikonhoitoja tehty ed. Omistajan toimesta. Nuo etukasvuiset kuuset kannattaa poistaa ensiharvennuksessa tukkikokoisena tai järeänä kuituna.
Metsähallitus tosiaan rupeaa suosimaan sekamatsiä tervaroso ongelman vuoksi. Tuon artikkelin mukaan tervaroso on etenkin rehevien maiden ongelma pohjoisessa. Näillä kuusen kasvupaikoilla olisi jo kuusialikasvos hyvässä kasvussa, jos ei olisi raivattu niitä pois. Lisäksi näissä mäntyjen laatu on huono. Samoin etelämmässä nuo rehevien maiden huonolaatuiset istutusmänniköt olisi erityisen kannattavaa uudistaa kuuselle mäntyä harventamalla.
Kannattaisiko metsähallituksenkin ottaa oppia vaikka tämän palstan ihan onnistuneistakin havainnoista pudottaa metsän uudistamisen kustannuksia ja samalla saadaan tauteja paremmin kestäviä sekamatsiä. Esimerkiksi tuo kuusen harva istutustiheys ja siemenpuumännyt. (Ei tietenkään tervarosoisia siemenpuita)
”Ideana tuolta toisesta ketjusta voitaisiin myös tutustua voimaperäisesti viljeltyihin järeisiin metsiin.”
Visakallo ilmeisesti viittasi kommenttiin, jossa kyseenalaistin vanhojen metsien rinnastamisen viljelymetsiin. Visakallo meinasi, että lopputulos on sama, mutta nykymenetelmillä on metsä uudistus kypsä vuosikymmeniä nopeammin, kuin vanhoilla menetelmillä.
Itselläkin löytyy järeä vt-Männikkö 40v ja päävaltapuiden läpimittaluokka samaa luokkaa, kuin visakallolla.
Ja on vanhoilla menetelmillä hoidettu. (Huonolla hoidolla ollut)
Olisi mukava tutustua visakallon hyvin hoidettuihin metsiin, mutta en kyllä taida ehtiä.