Käyttäjän Klapikone kirjoittamat vastaukset
-
Pysty kaupassa tukkia myydessähän hintaero on vain muutama euro hankintaan verrattuna. Todellinen korjuukustannus on esim. 12 EUR. per kuutio. Eli tukkia hankintana tehdessä, jotta se olisi kilpailukykyistä, pitäisi saada noiden korjuukustannusten verran parempaa hintaa kuutuolta.
Puun ostajat eivät kuitenkaan sitä halua tehdä, sillä on ostajalle helpompaa hoitaa koko ketju itse. On järkevää varastoida puut tuoreena metsänomistajan maille pystyssä, ja hakata juuri silloin, kuin on tarvetta. Tästä ajasta ei makseta metsänomistajalle korkoa. Tämä sopii myös useimmille puun myyjille, onhan se helppoa.
Jos rinnalle kuitenkin tuotaisiin aito mahdollisuus hankintakauppaan, toisi se puun myyjälle mahdollisuuden kilpailuttaa niin ostaja, kuin korjuupalvelutkin. Puun myyjä voisi pärjätä tai hävitä kaupoissa pystykauppaan nähden, riippuen, kuinka on onnistunut kilpailuttamisessa. Lisäksi olisi mahdollisuus halutessaan tehdä hakkuita vaikka moottorisahan ja maataloustraktorin kanssa ja saada pientä palkkaa työlleen.
Tuota kesäkondenssi vähennetään nykyään lämmöneristämällä maan pinta, esim. Leca- soralla. Kun ilmanvaihto on riittävä, pitäisi lämpötilojen tasaantua ulkona ja ryömintätilassa.
Useiden talojen Aluset on tullut kontattua, ja usein on Ilma tunkkainen ja vaatteet haisee homeelle sen jälkeen. Home ja sienikasvustot kuitenkin lähes järkiään löytyy ryömintätilaan jätetystä jätteistä ja roskasta.
Tosin, joskus kun rakennus paikka on kuiva, voi talon alla olla hirsikehän veistämisestä syntynyttä lastua parikymmentä senttiä, mutta ilma on raikas ja lastut kirkkaita, kuin olisi juuri veistetty, vaikka talo yli 100 v. Vanha. Toimivatko kenties ”vahingossa”eristeenä kesäkondenssia vastaan?
Eli maaperä kuivaksi ja roskat pois talon alta.
Juurikin niin, ei välttämättä tarvi kaikesta tehdä kovin monimutkaista.
Anneli: Tuo ikkunoiden välissä lämpiävä ilma on järkevä, sehän lämpiää sillä energialla, joka muuten menisi säteilemällä ulos. Eli on energiatehokas. Ei hajoavia monimutkaisia komponentteja.
Kokemusta ei itsellä ole tästä, mutta en keksi onko siitä mitään haittavaikutuksiakaan. Kun kylmää kuivaa ilmaa otetaan ikkunoiden väliin, ei pitäisi huurrettakaan muodostua, päin vastoin.
Nykyään on muuten mahdollista tehdä tuulettuva alapohja, joka on varmasti tiivis, lämmin, ei tärise ja on kokonaan puurakenteinen.
Yleensä tärinäongelma on ratkaistu tekemällä tuulettuva alapohja ontelolaatoilla. Eriste on asennettu laatan alapintaan. Lattiapinoite ontelolaatan päälle.
Jos betoninen ontelolaatta korvataan clt-levyllä, on rakenne teknisesti sama, mutta puisena.
Clt-levy on myös höyrytiivis.
Kyllähän rossipohjassa on hyviä ominaisuuksia. Tuulettaa radonia ja maakosteutta pois, ja voidaan tehdä haluttaessa kokonaan puurakenteisena. Ongelmia kin on, kuten kylmyys, tärinä(puurakenteisena) ja joskus myös ryömintätilan ilman liian suuri kosteus. Nämä ovat kuitenkin hyvällä suunnittelulla ja rakentamiselle ratkaistavissa.
Rossipohja on tosiaan melko uusi keksintö, kehitettiin, kun haluttiin päästä vanhasta lahoamista aiheuttavasta maanvastaisesta perustamistavasta eroon. (Multipenkki)
Myöskään ylipaine ei tosiaan ole rakenteille hyvä. Käytännössä saunassa ja yläkerran huoneissa on usein ylipaine. Näissä tiloissa höyryn/ilmansulun tiiveys on erityisen tärkeä.
Ei se eliniän odote varmaan savupirttien aikaan kovien korkea ollut. Liekö syynä savu vai joku muu. Basillit varmaan kuoli pirtistä kun lämmitti.
Luin joskus tutkimuksen, jonka mukaan Venäjän Karjalassa lapset on terveempiä, kuin Suomessa. Ei nuo Karjalan talot kyllä näyttäneet kovin hyvin pidetyiltä.
Ilmeisesti maaseudulla ja vähän huonommassa hygieenisissä olosuhteissa vietetty lapsuus parantaa vastustuskykyä.
Maalaisseppo. Kyllähän se vähän viittaa puutteellisen korvausilman saantiin, jos ongelma ilmeni uusien tiiviiden ikkunoiden myötä.
Totta on myös se, että oikein asennettu koneellinen ilmanvaihto saadaan säädettyä tarkemmaksi, kuin painovoimainen.
Usein vanhemmissa taloissa on vain koneellinen poisto. Huippuimuri tai liesituuletin. Usein ei ole mitään korvausilman tuloreittiä. Kun tällaisessa rakennuksessa on ilmastointi päällä, syntyy kova alipaine ja korvausilmaa tulee lattian raoista tai esim. Savuhormista. Väärin johdettu korvausilma tuo mukanaan pölyä, homeita ja muita epäpuhtauksia talon rakenteista. Myös radonia.
Ikkunoista tuleva ilma on puhdasta, mutta voi aiheuttaa vedon tunnetta.
Maalaisseppo: tarvitset korvausilmaventtiileitä. Ennen korvausilmaa tuli hataroista ikkunoista. Nyt vessan painovoimaisesta poistokanavasta.