Käyttäjän Klapikone kirjoittamat vastaukset
-
Visakallo, kyllähän ainakin nykyään on merkki kuin merkki varustettu monipuolisesti asiakkaan toiveiden mukaisesti.
Mutta jotenkin se on jäänyt se mielikuva. Esimerkiksi Tojotalla: ON corolla, carina, avensis, auris, mutta mitä eroa näillä on?
Eikös nämä kaikki ole ihan perus keskikokoisia autoja. Nykyään ihan hyvin kai varusteltuja.
Klapikone 13.4.2017, 20:42Kirjoverkkoperhosta pitäisi varmaan esiintyä aika runsaasti koko maassa, jos se kerran hakkuuaukkojen pusikoista pitää.
Ainakin ne aukot on on varmistanut teollisuuden kuitupuun varman saatavuuden pilkkahintaan.
Että kyllä se sitä kautta on kansantaloudelle hyvä perhonen.
Klapikone 13.4.2017, 10:56Kai se sitten täytyy siirtyä japanilaisiin tavis- autoihin.
Toisaalta jos on perus luotettavaksi todettu auto, (tai on merkkiuskollinen?), joka maksaa sen 500e, ei sijoituksen riski ole kovin iso.
Klapikone 13.4.2017, 09:52Tuosta autojen pitkäaikaiskestävyydestä.
Omienkokemusten mukaan, melkein autossa kuin autossa alkaa suuri osa tekniikasta olla vaihto kunnossa 200 000 – 300 000 välillä. Noilla kilometrillä ostetuista (hinta 1000 – 2000e) on kaikissa ollut melko tiuhaan erilaista remonttia, kunnes on käytännössä koko tekniikka ja alusta läpikäyty.
Taas kun on ostanut jonkun yli 300 000 ajetun (hinta 500 e) on päässyt pikku remonteilla, kun on autossa melkein kaikki osat kerran vaihdettu. Tämän voi myydä sitten hintaan 600e, jos haluaa jostain syystä vaihtaa. (Ei olisi pitänyt)
Ja kaikki ovat olleet saksalaisia tai ruotsalaisia Premium luokkaa.
Klapikone 12.4.2017, 08:30Diiseleissä tosiaan parempi hyötysuhde, mutta kai nuo hiukkaspäästöt edelleen on jonkinlainen ongelma, kun niitä kaupungeissa kielletään?
Meillä oli armeija-aikaan telakuorma-autot, joilla kuljettiin. Moottorina bensa v6. Kulutus maantiellä 80 – 90l/100 ja maastossa 100 – 110 litraa/100km.
Pitää olla bensaa varastossa jonkun verran, jos sota syttyy.
Sähköautossa hyötysuhde ylivoimainen.
Klapikone 11.4.2017, 10:47Silloin, kun viljelymetsätaloutta kunnolla aloiteltiin, niin eihän silloin hirvet (jos tähän viitattiin) vielä ollut iso ongelma. Lähinnä seuraus. Ei näistä otuksista sen enempää.
Kyllähän juuri puuston ikä vaikuttaa siihen kuutiokasvuun, ja kasvupaikka ja puulaji tällä kasvupaikka.
Klapikone 11.4.2017, 08:54Teen kyllä mielelläni hankintana, lähinnä ensiharvennusta ja siinä nyt saattaa vähän tukkiakin tulla, ja nekin olen tehnyt. Mielestäni tukin apeteeraus on mukavaa hommaa.
Voihan hankintakaupan tehdä kilpailuttamalla urakoitsijan. Eli ottaa moton ja ajokoneen tekemään työn. Päätehakkuussa tämä on kuitenkin tehty täysin kannattamattomaksi.
Klapikone 10.4.2017, 14:03Lauri Vaara kai tarkoittaa, että pystykaupat ovat ”pakottaneet” metsänomistajat avohakkuisiin, ja sitä kautta huonosti kannattavaan määrätehokkaaseen metsätalouteen. Näin varmaan on aikaisemmin osin ollutkin, viljelymetsätalouteen painostettiin laajasti.
Nythän voi hakkuutavan valita mielensä mukaan, tosin pysty kauppa on tehty tukkia tehdessä kannattavammaksi.
Voisiko hankintahakkuun kannattavuutta parantaa tukkipuun osalta? Onko etuja tästä? Parantaako kilpailua?
Klapikone 10.4.2017, 10:31Heinähanko, noin olen itsekin ajatellut. Jos maatalous ja metsätyöt tehtäisiin samoilla koneilla, olisi kehitystyötä tehtävä aika paljon.
Ja tuo peitteinen metsätalous vaatii hyvin voimakkaan ja ketterän metsäkoneen, eikä se ole mikään ongelma siinä.
Tuo hankintakauppa harvoin on kilpailukykyinen pysty kauppaan verrattuna. Poikkeuksena ehkä ensiharvennus itse tehtynä, josta jää käteen pieni korvaus.
Tämähän on juuri se ongelma. Jos metsätalouden kannattavuutta halutaan parantaa, on itse tehtävä huonosti kannattava istutus, heinäys, varhaisperkaus, taimikonharvennus ja ensiharvennus. Ja nämä kaikki ilman korvausta. Mitä jos ei ole itse mahdollista tai kiinnostusta näitä tehdä? Taimikot ja nuoret metsät jäävät hoitamatta, kun työn teettäminen ulkopuolisilla on niin kallista. Verovaroillahan tätä yritetään tukea.
Klapikone 10.4.2017, 09:40Kyllähän se ”määrätehokkuus” on joskus ajanut kannattavuuden ohi, eikä nykyäänkään aina ole metsätalous kovin hyvin kannattavaa, vaikka puunkorjuu on tehokasta.
Kustannuksia on saatava alas, mutta on vaikea nähdä puunkorjuussa enää maataloustraktoria kilpailukykyisenä vaihtoehtona. Olisiko maatalustraktori erinäköinen, jos kehitys olisi ollut 60- luvulta lähtien LV:n toivoma?