Käyttäjän Klapikone kirjoittamat vastaukset
-
Niin kuin Pihkatappi totesi, voi tuo OMT olla niin kova heinittymään, että on turvallisinta istuttaa, vaikka se 1200/ha. Kaistale voi olla haastava.
Itsekin kaipaisin vinkkejä kaistalehakkuun maanmuokkaukseen. Mätästys, äestys vai muokkaamaton?
Tuon heinittymisen vuoksi mitä rehevämpi maa, sitä kapeampi kaistale toimisi. Karummalla maalla reunametsän juuristokilpailu painottaisi leveämpää kaistaletta.
Pienaukot ovat tutkitusti taimettuneet hyvin ilman maanmuokkaustakin. Kaistalehan on tavallaan pitkänmallinen pienaukko. Ilmeisesti mitä leveämpi kaistale, sitä tärkeämpi on maanuokkaus. Mutta minkälainen?
Pienaukko/kapea kaistale on omilla tiluksilla taimettunut ihan hyvin muokkaamatta. (Koivua, mäntyä, kuusta)
Kun istuttaminen on sitä kannattavampaa, mitä viljavampi maa on kyseessä, voisi päätellä, että kasvu paikan parantuessa istutustiheys kasvaa ja karummalla maalla vähennetään istutusta.
OMT: esim. 1000 – 1600 kuusta.
MT: 600 – 1000 kuusta tai kaistale/ suojuspuu
VT: siemenpuu/ kylvö.
Aina tehokkaampaa jos mahdollista hyödyntää alikasvosta.
Nämä ovat omia päätelmiä.
noita tutkimuksia kun on lukenut kaistalehakkuista, on usein huonona siemenvuotena todettu uudistuminen epäonnistuneeksi. Kuitenkin yleensä on löytynyt se 400- 800 havutainta/ ha, vaikka on tuomittu epäonnistuneeksi
Hyvään siemenvuoteen kannattaa varmaan tähdätä.</span>
Metsuri motokuski:”Eipä taida tuollaisesta tukista mitään lujuusluokan rakennustarvetta syntyvän. Voishan sitä ahneuksissaan paskaa kasvattaa mutta ei varmaan tarvii odottaa puunhinnalle korotuksia jos tuollaisia alkavat tukit olemaan”
Siksihän nämä juuri ensiharvennuksessa poistetaan ”laatuharvennuksena”, niinkuin kaikki muutkin laadultaan huonot. Jäljelle jäävät ovat laatupuuta. Tuo 2 -2.5 mm on tavoite.
Taimikoita kyllä itsekin hoitelen, mutta luontaisissa taimikoissa en ole havainnut vakavaa riukuuntumista kokovaihtelun vuoksi. Olen kyllä nopeuttanut järeytymistä raivaamalla.
Ongelmallisia ovat hoitamattomat istutuskuusikot. Pahimmillaan on huonolaatuinen koivu piiskannut kuuset.
On myös jätetty joitain alikasvoksia harvakseltaan sinne tänne, mutta näitä ei koivut yllä piiskaamaan. Ensiharvennuksessa näistä saa tyveltä tukin, samalla kerätään koivua ja siemenpuumäntyjä.
Kaiken kaikkiaan, kun on joillain palstoilla jäänyt taimikot hoitamatta, on luontaiset taimikot paljon parempia, vaikkakin koivuvaltaisia.
itsellä on alikasvoksiin tullut 34 vuodessa 15cm puolellensa. eli luston keskipaksuus 4,4mm. Ja erittäin tiheä sekametsä. mt.
Salaisuus on kokovaihtelu. Jos harvaan istutetut tai luontaiset kuuset saadaan etukasvuisiksi, on niiden kasvu erittäin kova.
Nämä joutavat jo ensiharvennuksessa tukiksi.
Kyllähän harvassakin istutustiheydessä saadaan luonnontäydennystä niin, että metsä on riittävän tiheä laatupuun kasvatukseen. Lähinnä vältetään kuitupuiden istuttamista.
Metsästä kehittyy näin sekametsä ja sitä on mahdollista kehittää eri tavoin.
Mänty tosiaan kannattaa uudistaa luontaisesti tai kylväen. Harvaan istutuskuusikkoonkin voidaan saada hyvä mäntysekoitus. Harvennuksissa sitten päätetään kasvatetaanko kuuset päätehakkuuseen asti koivuja harventaen, tai jos saadaan sekaan hyvälaatuista mäntyä, voidaan metsää hoitaa näiden hyväksi.
Muutenkin 2 – 2.5mm sädekasvu ei kai vielä ole kovin höttöistä, ja sekin vaatii jo aika harvan kasvatustiheyden.
Kaistaleessakin on erikoista jos ei edes koivua saada, kuusi tulee myöhemmin alle, jos ei heti. Tämä voi tuntua monesta hitaalta, mutta täystiheä istutuskuusikko saa tuottaa aika paljon siihen nähden, että uudistamiskulut sijoittaisi johonkin muuhun tuottavaan sijoituskohteeseen. Tämän sijoituksen lisäksi metsä kasvaa ilmaiseksi.
Niin, kyllähän tätä metsätalouden huonoa kannattavuutta ja kuitupuun hintaa on päivitelty ja samalla on kehuttu korjuu ja kuljetus äärimmäisen tehokkaaksi.
Jotain on pielessä, kun metsätalous on huonosti kannattavaa ja yhtä aikaa erittäin tehokasta.
Kunnolla kannattava haukkuu on päätehakkuu, jonka tuotosta osa menee uudistamiskuluihin. Sitten taas 60 vuotta hoidetaan taimikkoa ja myydään puoli-ilmaista kuitua.
Jaa, niinhän ne kaivotkin on ihan yleisesti pajunvitsalla katsottu.
Ei tässä foliohattua vielä oltu hankkimassa.
Olen tuota kokeillut, mutta ei ole toiminut. Täytyypä kokeilla kuparilla.
Kyllä nuo kaivonpaikat niillä pajunvitsoilla ja rautalanganpätkillä löytyy, mutta ei onnistu kaikilla.
Seurasin kerran, kun kaivonkatsoja etsi rautalangan avulla maakaapeleiden sijainnit, ettei kaivinkone riko. Olivat juuri siinä, missä rautalanka taipui.
En oikein itse sitä hallinnut.
Juurikin niin, kesähakkuu on ongelmallista. Siksi jotain varastointimenetelmää olisi hyvä kehittää.
Ja eikö nuo pystyvarastoinnin korkokustannukset koidu periaatteessa puun myyjälle?
Ostaja ei maksa tästä varastoimisesta mitään.