Käyttäjän kitsas kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä jokamiehenoikeudet ovat osa suomalaisuutta, josta voimme hieman olla ylpeitä.
Olen edellä kijoittajien kanssa samoilla linjoilla. Se, että marjafirmat, jotka työllistävät mm. tuotannossa ja työnjohdossa suomalaisia ja tekevät tulosta, josta kaiketi verot maksavat maahamme, on juuri ja juuri hyväksyttävää. Sensijaan kiinteistöveron asettaminen metsillemme olisi jo sen suuntainen signaali, että olisi jo paikallaan vakaasti harkita jokamiehenoikeuksien vuokralle panoa. Siinä samassa saattaisi mennä monella euromääräisiksi nuo metsästysvuokrasopimuksetkin.
Suomen metsät kasvavat kohisten – HS:n mielipidepalstalle kirjoittaneen professorin mukaan se on ilmastonmuutoksen kannalta huono asia.
Professori Atte Korhola Helsingin Sanomissa: ”Alueilla, missä on talvella lumipeite, metsäalan kasvu vähentää ulos heijastuvan säteilyn määrää ja lisää lämmön imeytymistä maan pinnalle.https://www.iltalehti.fi/politiikka/9255d3b9-a6c3-48f7-a21e-8d6153b5ad69_pi.shtml
Jaa-a, nyt ei enää vihreät tiedä, että pitääkö sitä jaksottaista hakkuuta sitten kuitenkin kannattaa, vaiko ei. Ilmasto kun näyttää lämpenevän, kun on synkkä kuusikko, jos vertaa hohtavaan hankeen.Ok, siis huonoina aikoina yhtiön tehdessä nollatulosta osuustuotot nousevat – ”rahoituksen” hankkimisella on hintansa. Jos nollakoron aikana jäsenosuudelle kaupataan 6% korkoa, niin mitä mahtaa korko olla, kun euribor on luokkaa 5%.
Pörssiyhtiöt jakavat osinkoa yleensä sen mukaan miten on jaettavaa. Jotenkin tuo sääntö kuulostaa järkeenkäyvämmältä.
Kiitos vastauksista! Tokihan nuo osuuspääoman ”korot” on osinkoja, jotka heikompana aikana taitavat romahtaa hyvinkin alas. Osakesijoitushan se on – vailla rikastumisen vaaraa – toisaalta, taitaa häviämisen riski olla melko pieni.
Täällä Pohjanmaalla on harmillisesti hieman heikolla osuudella Stora mukana. Käytännössä UPM ja MG ovat ne isot toimijat. Onneksi pienemmät sahurit ovat myös aktiivisia, niin ja nämä rantaruotsinkieliset, jotka kuitua Ruotsiin uittavat. Kaskisiin saisivat vielä jonkinlaisen padan virittää, niin saataisiin hieman lisää menekkiä.
Itellä ei ole kokemusta MG:sta muutoin, kuin tarjoustasolla. Taisi olla eka kerta pari kolme euroa halvempi tukki ja toisella kertaa vielä suurempi ero – ei oikein inspiroi. Tämän vuoksi en ole osakas.
Matalien korkojen aikaan hieman houkuttelisi osakkaaksi ryhtyä. Josko sitten olisi tarjoukset kilpailukykyisemmät. Kuitenkin nyt olen UPM:än kumppanuusasiakas ja melko tyytyväinen saamaani hintaan.
Miten te muut, oletteko yhtaikaisesti näitä ”Umpin kumppanuusasiakkaita” ja MG:n osakkaita? Jos olette, niin onko siinä jotain ongelmaa, esim. toisen ryhmäsertifiointiin kuulumisen osalta tms?
William on jo vähä niinku jäljillä. Se ei nimittäin ole ollenkaan riskitöntä lähteä taajamaan tuntumaan kiväärin kanssa operoimaan. Haulikko taas ei yllä pitkälle. Aseiden kanssa toimiminen on kiistatta hieman riskialtista. Mutta eikös se William olekin hyvä, että edes joku reservissä pitää yllä ampumataitoa?
Asiaan:
Tähän ei ole muuta ratkaisua, kuin rajoittaa suurpetokanta sille tasolle, että niiden ei tarvitse tulla pihapiireihin ruokaa etsimään. Näin ei asesankarihörhöjen tarvi taajamassa susien perässä pyöriä.
Harmi sinänsä, että lainsäädännön muutos on niin hidasta. Siitä seuraa väistämättä, että muutosta odotellessa haja-asukkaat ottavat oikeuden omiin käsiin, kunnes laki saadaan ajantasalle. Joku viisas on joskus sanonut, että se mikä ei ole kohtuullista, ei voi olla laki.
Pari vuotta taitaa vielä viivähtää, ennen kuin on lait korjattu. Tämän jälkeen pari vuotta, niin on suurpetokanta jälleen sillä tasolla, jolla sen kuuluukin olla.
Vähän pikaisempaa käsittelyä toivon sorkkaeläinten kannanhoitosuunnitelmiin. Siellä on samanlaista korjaustarvetta.
Nyt näyttää olevan jo selvillä muillakin, että mitä enempi on suurpetoja, sitä suuremmaksi hirvilupien rajoittamisella pyritään jättämään hirvikanta.
Mitä enempi susia, sitä enempi hirviä – toisaalta, jos haja-asukkaat eivät omatoimisesti susia vähennä, niin voi susikanta kasvaa niin suureksi, että se syö hirvet ja koirat ja muut kulkijat reviiriltään. Tämän jälkeen ne syö jotain muuta tai sitten susiasiantuntijoiden tiedon vastaisesti alva-pari vaihtaa maisemia.
Taas on pohjanmaalla jonkun koira purtu lääkärikuntoon. Kaks ja puoli tuntia oli operoitu – tietenkin veronmaksajien piikkiin.
No, kun palstalla yleisesti syytetään hirvenmetsästäjiä, osin syystä, osin syyttä ja patistetaan hoitamaa hirvien aiheuttamat haitat, niin esitän vastavuoroisesti, että nämä susien ystävät alkaisivat maksamaan susivahingot. Voisivat ensiksi antaa vaikka sen Nakkilantonnin tälle viimeviikonlopun koirapotilaan omistajalle lääkärilaskuun. Miltä kuulostaa?
Mutta eihän tuo sysien ystävien tarjoama tonni muuttoapurahaksi ole kuin pesämuna.
Paikkakunnalta muuttohan siinä on edessä. Muuttoauton vuokra, kantoapu, kun ei tuttavapiiristä enää kukaan jouda apuihin. Mutta ehkä ne susiystävät tulisivat kantamaan sohvaa, jos pyytää?
Muistelen, että suden pannoitus on luokkaa 10 000€/hukka.
Eiköhän vaan sovita niin, että kirjoittavat susikannanhoitosuunnitelmaan luvun, joka on 10% nykyisestä. Seuraavaksi kirjoitetaan hirvikannanhoitosuunnitelmaan 1-1,5hirveä/1000ha. Sama peuroille.
Näillä ohjeilla 90% Suomalaisista on tyytyväisiä. Jäljelle jääville 10%:lle sanotaan, että koirat haukkuu ja karavaani kulkee.
Sanokaas mielipiteenne tai kokemuksenne mätästyksestä talvikaudella?
Maaperä on osin suopursua kasvavaa turvepohjaa ja osin vähäkivistä MT-moreenipohjaa.
Minulla on ojan kaivuu lykkääntymässä eräässä paikassa heikon kantavuuden vuoksi talvikaudelle. Samalla kun kone sinne klipsuttelee, niin voisi pari hehtaaria mätästää. Kuusta olisi hirviherkälle paikalle tarkoitus pistää, mutta hieman arvelluttaa, että miten se onnistuu.