Käyttäjän kitsas kirjoittamat vastaukset
-
Lenkopetäjällä on laajempi katsantakanta. Omakohtaisen kokemukseni perusteella voin sanoa, että lupaviranomainen jarruttaa lupien myöntämistä, koska lupaviranomaisen tehtävä on huolehtia tavoitteellisessa kannassa pysyminen.
Se, että syyttää yleisesti metsästäjiä tilanteesta, on tyypillistä yleistystä. Saman metsästäjä-nimikkeen alla on lukuisa joukko matalampia kantoja haluavia harrastajia. Mutta tähän kai on tyytyminen. Onhan kuulemma olemassa joitain yksittäisiä Audi-kuskejakin, jotka käyttävät suuntamerkkiä ja käyttäytyvät liikenteessä muutenkin korrektisti. Silti niitäkin kutsutaan sujuvasti ”*ulkuiksi”. Kohtalon tovereita.
Onko sitolkalla lähdettä tuohon eläinperäisen ravinnon käyttämiseen? Tämä ei oikein uppoa.
Anneli kirjoitti hirvi- ja peurakannan niputtamisen maksimimäärästä ja siitä, että niillä luvuilla ei susireviirillä enää kaatolupiin riitä. Niinhän se olisi.
Se, että sudet asetettaisiin ihmisten metsästysharrastuksen edelle vielä selvästi nykyistä enemmän – ei saisi minun kannatusta. Haja-asutusalueiden asukkaille metsästys on joillekin ehkä se ainut harrastus ja sosiaalinen kanssakäyminen muiden kaksijalkaisten kanssa. Siinä tapauksessa susireviiriltä lähtee metsästyksen harrastajat ja jättävät kotokylän tyhjäksi ja muuttavat johonkin lähiöön ja osa vaihtaa luontoharrastuksen kaikkivoipaan alkoholismiin. Ei ei ja ei.
Joku kyseli minulta sopivaa vhp-kantaa ja siihen on todettava, että ennen kuin lukitsen vastaukseni, niin pitäisi vähän seuran papereita ja lupapäätösten perusteluja selata, että niin tekisin, joten tässä ote aiemmin tähän ketjuun kirjoittamastani viestistä, siitä voi jotain jo päätellä.
4. Metsästyskortin ja ampumamerkin suorittaneille maanomistajille annetaan oikeudet ampua eläimiä mailtaa niillä alueilla, joilla kanta ylittää jonkun, esim. 10/1000ha rajan. Tämä tietenkin täytyy mahdollistaa organisoidusti siten, että samoissa pusikoissa ei ole muita kyttäämässä – muuten vähenee myös maanomistajat.
Siis selvästi tuon alle – keskustelun ylläpitämiseksi heittäisin, että talvehtiva kanta vois olla alle 2 /1000 ha sopiva tässä vaiheessa. Tämä tietenkin riippuu alueesta.
Eiköhän meillä ole tilaa molemmille kauriille ja hirville, kunhan pidetään kannat siedettävällä tasolla. Täytyy olla suvaitsevainen. Kotouttaminen täytyy olla hallittua.
Kitsas, onko valtakunnallinen valkohäntäpeurakannan hoitosuunnitelma olemassa? En löytänyt kuin jonkun alueellisen, esim Uudenmaan.
Jaa-a, ei Kitsas pysty tähän vastaamaan. Tässä alla on riista.fi sivulta vanhaa tietoa, jonka mukaan sitä ei olisi. Tuosta on toki jo yli kaksi vuotta, joten sellainen jo voi olla.
2017
Valkohäntäpeuralla on alueellisia kannanhoitosuunnitelmia, mutta valtakunnallista kannanhoitosuunnitelmaa tai toimenpideohjelmaa ei vielä ole.
Kokemukseen pohjalta sanon, että seuramme ei saanut hakemiaan vhp lupia, koska koko seuran alueella ei jäävä kanta yltänyt tavoitteelliseen (lupaviranomaisen ilmoittama) kantaan, koska meillä kanta on paikallisesti tiheä, kun taas muualla ei voi tihentymästä oikein voinut puhua. Lisäksi vastuullisen lupaviranomaisen tulee huomioida suurpetojen (susien) tekemä verotus (tämä lukee ainakin hirvikannanhoitosuunnitelmassa), joten ei lupia saatu sellaista määrää, että kannan kasvu olisi pysähtynyt.
Suorittava tietää mistä puhuu. Silloin, kun on iso aluevaatimus, niin laajempaa aluetta hallinnoidaan samoilla periaatteilla. Alueiden ollessa pieniä, ajometsästys keskeytyy, kun saaliseläin ylittää rajan. Sitten otetaan koira kiinni, jos saadaan ja lähdetään etsimään uusia jälkiä, jos sattuisi toinenkin ajo päivälle osua. Kyttäysmetsästykseen aluekoolla ei ole suuremmin merkitystä.
Sitolkka yleistää kaikki seurat samaan sarjaan. Asia ei ole näin mustavalkoinen, vaikka se nykyään muoti-ilmiö onkin.
Korjausliikkeen täytyy lähteä lupaviranomaiselta. Lakia voisi muuttaa siten, että mikäli luvansaajataho ei pysy kehotuksesta huolimatta annetuissa kantatavoitteissa, voidaan metsästysoikes siirtää riistanhoitopiirin muille seuroille ja maanomistajille.
Tämä meidän kirjoittelu aiheesta ei taida johtaa mihinkään, ellei kannanhoitosuunnitelmaa muuteta ja sen myötä lupaviranomaisen päätöksiä. Lain muuttamisella olisi tehokkaammat vaikutukset.
Metsästäjien syyllistäminen on niinkuin keinutuolilla keinuttelu, antaa ihan kivasti tekemistä, mutta ei vie eteenpäin.
Sitolkka unohtaa sen, että metsästäjät eivät luvista päätä. Siitä päättää valtion ohjaama taho. Luvat päätetään kaiketi kannanhoitosuunnitelman perusteella ja siinä taitaa tavoitekanta olla melko iso. Lisäksi jäävään kannan päälle kannanhoitosuunnitelmassa lukee, että mikäli on susia, niin niille on jätettävä extramäärä, että susikanta voi hyvin.
Asia ei ole ihan noin yksinkertainen, vaikka monimutkaisen kuvion lopputulema onkin sellainen.
Edellä kyseltiin metsästäjien ehdotuksia ongelman ratkaisemikseksi, tässä pari.
1. Maa- ja metsänomistajat yhtenäistävät rintamansa tämän asian ratkaisemiseksi ja painostavat kautta linjan poliitikkoja asian hoitamiseen.
2. Määritetään ministeriön toimesta sitova eläinmäärä / 1000ha – siis ylä- ja alaraja.
3. Määritetään talviruokinnan kielto asteittain – tarkottaa sitä, että kannan puodotessa tavoitemäärää kohti, vähennetään ruokintaa hallitusti, siten, ettei tule kannalle nälkäkuolemia – tämä riski on kovana lumi- ja pakkastalvena.
4. Metsästyskortin ja ampumamerkin suorittaneille maanomistajille annetaan oikeudet ampua eläimiä mailtaa niillä alueilla, joilla kanta ylittää jonkun, esim. 10/1000ha rajan. Tämä tietenkin täytyy mahdollistaa organisoidusti siten, että samoissa pusikoissa ei ole muita kyttäämässä – muuten vähenee myös maanomistajat.
Kannan leikkaamisesta sanoisin, että se ei ehkä niin helppoa ole, kuin sitä äkkiseltään luulisi. Vaatii mahdottomasti tunteja, ennen kuin on fileet pakkasessa. Kaikki kynnelle kykenevät leikkaustalkoisiin mukaan.
Taitavat kopioida systeemit ja rakentaan samanlaisia puoli tusinaa naapurin koskemattomien metsien keskelle, jahka ensin vähän tieverkkoja virittelevät. Kuulemma ympäristöluvissa on pari piirua keveämmät raja-arvot.. Ideologia on niin samanlainen ja intressit yhteiset, ettei hanketta vastusta naapurissa kukaan.
Kyllä ainakin minä olisin henkilökohtaisesti valmis lähtemään pikkuosuudella kotimaista hanketta rahoittamaan, joten olisiko tällainen isänmaallishenkinen joukkorahoitussysteemi yksi mahdollinen tapa kerätä pääomia tällaiselle hankkeelle, vai onko silakat pieniä joulukaloiksi.
Juhlamokan kyljessä luki, että 100%:sti vastuullisesti valmistettu. Johan helpotti.
Kirjoitettuun sanaanhan voi aina luottaa – jotenkin tuntuu, että tämän ketjun kaikki tekstit ei kuulu siihen sarjaan. Välillä tuntuu, että takana olisi joku missio..