Käyttäjän kitsas kirjoittamat vastaukset
-
Anneli: ”Suomen kansan sietämä susimäärä (?) ei missään tapauksessa tarvitse sataa tuhatta hirveä ruuakseen. Hirvimäärä pitää asettaa sopivaksi hirvikannan vaikutusten perusteella, ja susikanta sopeutuu sitten siihen.”
Miten tuo susikanta sopeutetaan, kun susilaumassa on 3- 12 yksilöä ja susi syö päivässä 5 kiloa? Vasan 15kg – aikuisen 150kg kiloon ois noin 80kg keskipaino, josta välillä puolet jää syömättä. Joka susi tarvii lähes yhden hirven kerran kuussa.
Jos hirvilupa-alue olisi vaikkapa 50 000ha ja jäävä kanta olisi se 2 hirveä/1000ha, niin talvella olisi maastossa 100 hirveä. Jos alueelle parkkeeraa 12 suden lauma, niin kauanko menee, että on kaikki hirvet syöty, jos oltaisiin toiveikkaita, että eivät käytä maalaisten lemmikkejä ravinnoksi?
Tässä on se syy, miksi hirvikantaa pitää kasvattaa.
Puunhalaajalle vastausta ja vähän muillekin kiinostuneille:
Näin olen kuullut, isohkon metsästysseuran johtajalta muutama päivä sitten, että jääväksi hirvikannaksi on nyt tavoitteemme entisen kahden sijaan kolme/1000ha, koska alueellamme on nyt susia enemmän kuin on mielestäni tarpeeksi.
Näin lupaviranomaissuunnasta on kuulemani mukaan viestiä annettu.
Minulle riittäisi puolet Suomen nykyisestä susimäärästä. Kuka haluaa enemmän?
Williamille voisi sanoa, että tuskin kukaan sutta yksin syyllistää maaseudun autioitumisesta. Luulisin, että siihen tarvitaan muitakin syitä.
Tätä kerrostalovihreiden ajamaa susipolitiikkaa hieman moitin, koska eihän se ole oikein, että lähiöstä viisastellaan, että ei susista ole haittaa tai vaaraa ainakaan. Voisi olla toinen ääni kellossa, jos pitäisi oma lapsi laittaa koulukyytiä pimeän tien varteen aamulla odottamaan.
Seuraamuksista viis – rajoitetaan hirven metsästystä, että saadaan susille ruokaa. Tästä seuraa metsänhoidolle paikkapaikoin harmillista ja turhaa työtä, niin ja niitä himoittuja hirvivahinkokorvauksia valtiolle maksettavaksi.
Jos saisi valita, niin ottaisin kyllä metsäretkelläni mieluummin näköhavainnon useammasta hirvestä ympärilläni, kuin susilaumasta ympärilläni.
Torstaina otin uusimpaan palaani vakuutuksen. Taisi olla hyvä aika ottaa..
Ei toki tuolla Kauhavalla ole, mutta Pohjanmaan suunnalla kuitenkin. Jossain luki, että liki kaikki metsät on vakuutettu, mutta tuttavallani ei ainakaan ole vakuutuksia, liekö hän se poikkeus, joka vahvistaa..
Oisko kymmenkunta vuotta, kun TE-keskuksesta kulkivat opettamassa sikalan rakentamista ja sianpitoa. Kaipa sinne tuottavia sikojakin vietiin jalostamaan rotua ja varmaan saimme palkaksi kiitoksen, vai olisimmeko kuitenkaan.. Tämän sikalakonsultoinnin tiedän varmaksi, mutta mitä muita juttuja onkaan meneillä?
No, nyt ne ovat kai sitten päässeet eläintuotannossa matkaan ja jos ne lietteet sieltä virtausten mukana tulee edellä kerrotun perusteella Hankoa kohti, niin pian meiltä poliitikot lähettävät rahaa ja suunnittelijoita sinne ja tekevät lietesäiliöitä jne. On siinä meillä erikoinen naapuruussuhde.
Anton voisi avata vähän, että mikä kohta tekstissäni on löysä.
Tähän saakka jäävä kanta on tähdätty kahteen ja nyt uudessa tilanteessa 3:een. Näin ollen hirvikanta pidetään 50%:a suurempana, että hukille on ruokaa. Suurempi hirvikanta tekee sen mitä se luonnostaan tekee. Tästä seuraa vahvan susikannan pysyvyys alueellamme. Kotiseutuni ei varsin ole periferiaa, joten susien pihakäynnit senkun lisääntyy. Siitä seuraa myös kielteisiä vaikutuksia nykyistä enemmän.
Minulle passaisi luonto, jossa on vähän susia ja 1 – 1,5hirveä/1000ha.
Nyt kun on susikannan suurin numeroitu kasvupyräys tapahtunut täällä Länsi-Suomessa, niin tavoitteelliseksi jääväksi kannaksi tähdätään luvanantajatahon ohjaamana kuulemani mukaan 3 hirveä/1000ha. (Meillä muuten lasketaan alaan myös peltopinta-ala ja vähäiset vesistöt.) Liekkö sitten 3,5/1000ha.
Eei tämä kai näin voi olla.
Vihreiden ajamana pitää metsänomistajien kasvattaa vaivalla istutettujen mäntyjen latvoilla susille sapuskaa, että saadaan tälle taholle hyvä mieli runsaasta ja hyvinvoivasta susikannasta.
Toinen aihe
Hirvituhovahingonkorvauksia niin muistetaan joka kohdassa kehua, niin onko ne teidän mielestä niin kovat, että mieluusti ottaa hirvilauman taimikkoonsa ja kuittaa muutaman satasen ja aloittaa taas istutuksen alusta?
Joko metsästäjät eivät hahmota vhp:n osuutta punkkiongelmassa tai eivät välitä.
Osa metsästäjistä välittää ja osa ei. Itselle on tämä punkkien yhtäläisyys peurojen kanssa tullut tietoon vasta vuosi pari sitten. Omassa metsästyspiirissä ei juurikaan ole punkit ja peurat olleet samassa lauseessa. On aiheesta tainnut olla Metsästäjä-lehdessä tai jossain, mutta juuri äsken lukaisin Annelin blogista aiheen tiimoilta tutkimusta muutaman sivun ja tuo kyllä hieman herätti ja valaisi lisää. Ehkä tuota punkkiseurannaisuutta olisi syytä viestittää päättäjillekin? Eiköhän nuo tavoitekannat kpl/1000ha siellä pääkallon paikalla aseteta – ei seuroissa.
Oman alueemme kokemuksena valkohäntäpeurakannan säätelyyn voin sanoa seuraavan esimerkin. Peurankaatolupia on seurallamme ollut ehkäpä vuodesta 2002, jolloin lienee ollut yksi tai kaksi lupaa. Nykyisin n. 20kpl. Meidän seuran alueella on peurat pääosin keskittyneet melko pienelle aluueelle. Tästä johtuen haimme useita lupia juuri sen alueen kannan vähentämiseksi – siinä onnistumatta. Perusteluina oli pinta-alaltaan isohkon seuramme jäävä peurakanta / pinta-ala. Saadaksemme seuraavalle syksylle tilanteen vaatiman kaatolupamäärän, jouduimme laatimaan perustellut selvitykset keskittymästä. Näin menetellen saimme haluamamme määrän ja sen määrän myös kaadoimme.
Lupaviranomaisille tulee saada heitä ohjaavaan lakiin sellainen tavoitehaarukka, joka rajoittaa näiden punkkienkin esiintymää. Syy ei aina ole metsästäjissä.
Kiitos Ranelle, enpä aamulla olisi uskonut, että illalla luen jo demokraattia…..
No, asiaan.
Kyllä taitaa lähes kaikilla metsänomistajilla olla jonkin verran vihreitä arvoja. Itsellä on paraikaa auki birdlifen sivu, jolla on reseptejä linnunpönttöjen tekoon talvisen aukon reunalle. Joten kyllä siis jossain määrin olen vihreä, mutta euro ohjaa valintojani, tehometsätalouden kannattaja. Taitaa myös jäädä tekemättä uudisojitus vähäpuustoiselle nevaosuudelle, vaikka vähän kyllä houkuttaisi ottaa sekin kuvio kasvattamaan isänmaamme BKT:tta. Tekemättömyyteen on osasyynä nuo paljon parjatut hiilidioksidipäästöt.
Näyttää siltä, että seuraavassa hallituksessa istuu ainakin demarit ja vihreät. Siinä on oiva pari kurittamaan omistavaa osapuolta.
Mikäli vihreillä on intressejä alkaa ohjaamaan myös yksityisten metsäomistajien metsänhoitomenetelmiä, niin voisivat sieltä kaupunkitaajamista käydä vähän tutustumassa siihen maaseutuun ja metsänhoitoon. Jos yhä ovat sitä mieltä, että metsätalous on yhtä amerikkaa, niin voisivat sitten ostella talousmetsät pois ja suojella omistamiaan metsiä, kuten parhaaksi näkevät.