Käyttäjän kisi kirjoittamat vastaukset
-
Hitaus mutta kankeus on monessa tapauksessa etupäässä siunauksellinen syntymälahja. Sitkeällä harjoittelulla sitäkin (hitautta mutta kankeutta) voi varmaan oppia…
Leevi Sytky pari minuuttia sitten:
# # Lainasin tuon Pähkäilijän loistolauseen kokeeksi. Miltäs tuntuu? #
Hyvä idea! Noin erottuu lainaus muusta tekstistä. #
Ja tästä alkaa muu teksti. Erohan on kuin yöllä ja päivällä!
Muu teksti loppuu tähän.Kokeilen vielä muokkausta: siitä jää ilmeisesti merkintä aihelistaukseen ”viimeisinpänä viestinä”, vaikka jo aiemmin lähetettyä viestiä on vain korjailtu / tehty lisäyksiä. Niin näkyy olevan, hyvä tietää!
# Jotenkin palsta tuntuu hitaalle mutta kankealle käyttää. #
Lainasin tuon Pähkäilijän loistolauseen kokeeksi. Miltäs tuntuu?
Harrastelijalla on ilmeisesti silmää ja muutakin ymmärrystä naiskauneuden päälle – soisi sen kauneuden ymmärryksen lisääntyvän yleisemminkin ympäristöä koskevaksi, esimerkiksi monimuotoisen luonnon kauneuden tajuamiseen, puhumaattakaan monimuotoisen luonnon merkityksen mieltämiseen.
Glan yllättävä hienohelmaisuus on mietityttänyt tässä pitkin päivää (hikoillakin piti jonnii verran). Onko nykyihmisen päästävä joka ilta lämpimään suihkuun tai jopa saunaan?
Miten muuten oli muinoin tukkikämpillä nuo peseytymisasiat kun tultiin illalla tuville? Saatiinko heti kainalot ja jalat huuhdottua raikkaaksi? Vai pitikö joskus painua pehkuihin ’niine hyvineen’?
Yksi puuttunut i-kirjain lisätty.
Partiotytön nuotio on yksinkertaisesti sievään asentoon kasattu klapimuodostelma, johon on sytytetty tuli. Siis puut ja tuli, ei välttämättä savua, siinä se! Käsite ei sisällä nuotion alla olevaa maapohjaa.
Tulihta näyttää harrastelijan kuvauksen perusteella tarkoittavan PAIKKAA tai ALUETTA, jossa pidetään tulta ruuanlaittoa tai kahvinkeittoa varten sekä yövytäänkin.
”Meillä päin” tulihta-termiä kylläkin käytettiin aikoinaan (lähinnä äiti) epämääräisistä pienimuotoisista tulistelusysteemeistä. ”Yön pimmeyvvessä ne olj’ kähränneet jonniilaesen tulihtan…” Tarkoittaa siis auttavan nuotion.
Onnistuu se notskinteko meikäläiseltäkin.
Paju pitää mieluiten kiskoa pois maasta juurineen mikäli kärsivällisyys riittää (jotkut myrkyttää), eikä sekään lopeta pajun elämää, mutta vähän hidastaa. Jos jätät vaikka kahdeksan sentin tyngän, saat seuraavaksi kesäksi siihen kahdeksan raippaa riesoiksi.
Punkki (oikeammin puutiainen) on vaarallinen ja kuvottava. Vaarallisin tässä tautivyyhdessä on tietysti varsinainen taudinaiheuttaja, bakteeri nimeltä Borrelia burgdorferi. Entäs ne väli-isännät (reservuaarit)? Niistä ei uutiset kerro koskaan halaistua sanaa! Salamyhkäistä pelonlietsontaa ja peittelyä…
Paksu takki ja hyttyshattu, muu ei auta. Ja mielellään takissa ylipitkät hihat! Suppupaarmat ovat pahimpia sikäli, että ne tulevat salakavalasti, hiljaa ja huomaamatta – vasta kipu ilmoittaa, mihin piinaaja on laskeutunut. Hevospaarmat ja kirjopaarmatkin pitävät sellaista hermostuttavaa pörinää pyöriessään ympärillä, että tietää niitä olevan paikalla ja voi yrittää huitoa kauemmaksi.
Lakkoja sain minäkin vähäsen, jopa ihan pakastettavaksi asti. Mutta tuoreenahan niitä on syötävä silloin, kun se on mahdollista. Liekö mitään sen parempaa olemassakaan? No joo, mesimarjat tietenkin…
Iron Man, kokeile myös kylmäpuristettua avokadoöljyä!