Käyttäjän kisi kirjoittamat vastaukset
-
Picea- ja Pinus-suvut (kuusi ja mänty) erosivat toisistaan 120 – 140 miljoonaa vuotta sitten. Sen jälkeen niiden genomissa (perinnöllisessä aineksessa) ei ole tapahtunut suuria muutoksia, koska paljassiemeniset näyttävät saavuttaneen tasapainon ympäristöolojen kanssa jo hyvin varhain. Yksittäisiin geeneihin kohdistuneet mutaatiot, joita on toki tapahtunut / tapahtuu edelleen, ovat epäilemättä kiinnostava tutkimuksen kohde.
Kopioin Biologian verkkolehdestä tähän hätään seuraavan tietoiskun:
*”””Permikaudelle siirtyessä ilmaston muutos oli melko suuri, joten kasvillisuuskin muuttui ja kehittyi uudella tavalla. Esimerkiksi merkittävää oli havupuiden kehitys. Niiden paljassiemeninen rakenne kesti hyvin kuivan koleaa ilmaa. Hiilikaudella menestyneiden itiökasvien elämä vaikeutui, koska lisääntyäkseen siittiöiden kuuluu uida vedessä, kun taas siemenkasvien siitepölyhiukkaset selviävät kuivuudessa ja pääsevät leviämään muiden eläinten ja tuulen mukana. Näin paljassiemeniset kasvit, kuten havupuut, neidonhiuspuut ja käpypalmut pääsivät kehittymään ja levittäytymään. Näitä lajeja nykypäivänäkin pidetään maailman vanhimpina hengissä säilyneinä kasvilajeina.”””*
Hienoa putte, näin se kehitys kehittyy!
Täytyy myötäillä edellisiä kirjoittajia. Mustatorvisieni ei tosiaan siedä oikeastaan ollenkaan symbionttinsa surmaamista. Ei tietenkään muutkaan sienet, joiden elinehtona on tietyn puulajin tuottama yhteyttämistuote (sokeri). Ainakin puiden peraamista metsästä pois juurineen kannattaa vakavasti harkita. Muistakaa mykorritsan merkitys itiöemien synnylle! Lisäksi maaperän hyvinvoiva sienirihmasto takaa puiden hyvinvoinnin.
putelle:
Kiitos vastauksesta. En minäkään ollut ottanut. Absoluuttisesti samoilla linjoilla siinä mielessä puten kanssa.Kuusen suvuton lisääntyminen on ihan hauska ilmiö, ja siitä on lukijoiden kuvissakin ollut puhetta:
http://www.metsalehti.fi/Metsalehti/Lukijoiden-kuvat/Kuva/?imageId=359&index=64
Jäin tavaamaan kommenttiasi, kun siinä sanottiin, että kuusi on kehityshistoriassaan NUOREMPI kuin mänty. Olin ollut siinä käsityksessä, että suvuttoman lisääntymisen niksit ovat eliökunnan historiassa niitä alkeellisempia tapoja eli varhemmin kehittyneitä, siis vanhoja. Sinä taisit tarkoittaakin tekstissäsi ”nuorella” aikaista. Osunko nyt oikeaan?
puten teksti tuossa edellä on minulle vaikeaselkoista, mistä johtunee?
Voisitko putte kertoa, millaista on kuusen suvuton lisääntyminen, joka siis ilmentää kuusen nuoruutta (?) kehityshistoriassa mäntyyn verrattuna.
Tietääkseni kasvit lisääntyvät suvuttomasti ainakin rönsyjen, itusilmujen, maavarsien jne. avulla. Myös puiden vesominen on suvutonta lisääntymistä. Mitä muita suvuttoman lisääntymisen keinoja puilla on?
Ei kai se pahaa tekisi, jos vaikka tunnin välein taputtelisi hikkee poikkeen tuommosen hirmuhalkojan otsalta?
metsänvartijalle:
Tämä sama Metsänhoito-osio on mielestäni sopiva paikka. Teet siis uuden aloituksen vaikkapa otsikolla: ”Z-Baum Suomen oloissa”.Vinkki metsänvartijalle:
Tee tästä Z-Baum-hommasta oma erillinen aloitus. Tässä yhteydessä kirjoituksesi kaikuvat kuuroille korville.Vanhan metsän päätehakkuussa syntynyttä rotevaa hakkuutähdettä on tullut lahjoitettua lähellä asuvalle tonttieläjälle, joka on itse käynyt polttopuunsa sieltä sitten hakemassa. Samanlaista käyttöä on löytynyt ensiharvennuksilta muuten maahan lahoamaan jääville koivuille. Aina sieltä pari kuormaa raatsii luvata, jos on tehty reipas harvennus.
Näissä tietenkin pelataan suhteilla.
Se oli siis oikeasti filmattu vuonna 1945! Pahus, että porukka näyttää kunnolliselta. Tulisipa pussihousut vielä joskus muotiin. Niihin sonnustautunutta urosta kelpaa katsella!