Käyttäjän kisi kirjoittamat vastaukset
-
hemputtaja tarkoitti kai mutuilla mamuja vai..?
Wohlleben: ”Puut saattavat esimerkiksi pitää aikoja sitten kaadetun kaverinsa kannon hengissä syöttämällä siihen ravinteita.”
Korpituvan Taneli taas sanoi: ”Kaikki kannot eivät ole välttämättä olleet toisten puiden ravinnonhankkijoina hakkuun jälkeen… – Tässä yksi osatekijä, joka tekee harventamisen niin tärkeäksi jäävälle puustolle.”
Siis Tanelin näkemyksen mukaan kaadettujen puiden kannot toimivat ravinnonhankkijoina jäävälle puustolle. Wohllebenin viesti on päinvastainen eli jäävä puusto syöttää ravinteita kohtaan (kantoon), josta puu on kaadettu pois. Nimenomaan siitähän se kertoo, että ravinteita tulee maan alta, jos kuollut puu (kanto) tuottaa vielä lustoa.
Voisiko sanoa, että se tuotto on pois metsänkasvattajan pussista ellei sitten anna kantojen kasvaa muutaman vuoden ennen poiskeruuta. Joka tapauksessa tuo kantoihin kertyvä uusi lusto on pois jäävältä puustolta.
Lienee niin, että siellä, missä puita kasvaa riittävän taajassa, on maanalainen sienijuuriverkosto puiden yhteinen. Sen avulla nousee maasta vesi ja ravinteet runkoihin. Elävän puun lehvästö taas fotosyntetisoi sen materian, joka näkyy vuosirenkaina. Ei kanto siis sinänsä voi palvella enää mitenkään ” kaveriensa” hyväksi, vaan se saa ilmeisesti ihan ilmaiseksi yhteisestä sienijuuresta rakennusaineita. Vesi, ravinteet ja yhteyttämistuotteet seilaavat elävässä solukossa suuntaan ja toiseen.
No minä ainakaan en ole nähnyt kaadon jälkeen kasvavia hentoja vuosilustoja. HUH, sanon minä! Ihan selkäpiitä karmii; jotenkin tuli mieleen ihmisvainajien kasvavat kynnet ja ruuniinaukoista valuvat nesteet.
Mielenkiintoista, vaikka en ole ihan vakuuttunut, että tuollainen ”inhimillinen” kieli olisi välttämättä eduksi asialle. Ehkä jotenkin lässyttävä meininki; vai onko toimittaja ottanut omia vapauksia?
Eikös nimimerkki Hemputtaja kirjoitellut muinoin jotain tuon suuntaista puilla esiintyvästä sukulaisten välisestä yhteistyöstä sienijuuren parissa?
Kyllä kyllä, mutta ”ryntäys maaseudulle”, kuten aloittaja kuvailee, kuulostaa huolestuttavalta. Toinen ääripää saattaakin olla tukkeutuva maaseutu, autioituvan vastakohtana. Maaseudun rauha menetetään.
Mutta monitoimimyyskit on tervetulleita!
Tiukkasyisestä männystä tiedän sen verran, että yli 100 vuotiaana alkaa olla jo haluttua.
Eikös höttöpuu ole muutenkin laadultaan usein ongelmallista, oksia ja muita anomalioita.Sama probleemi, kuin tuolla kuvissa eräässä kommentissa?
”Tuo otsake on niin vahvaa asiaa, ettei sitä tälläkään palstalla vielä kaikki pysty nielemään.”
harrastelijan pohdiskelut tuossa edellä aiheuttivat valaistumisen! Siinä saattaisi olla ainakin yksi mahdollinen selitys sille, miksi tilanne lukijoiden kuvissa esille tuomassani tapauksessa ajautui sellaiseksi, että muuan hyväpuustoinen ja huolellisesti hoidettu metsätila päätyi ventovieraisiin käsiin – valitettavin seurauksin.
Mainiota Anneli! Sitä vähän arvelinkin, että Borrelian reservuaarirepertuaari on kuitenkin hieman monipuolisempi. Kanit ja kauriit tarjoavat laajan verenimupinnan punkeille, vaikkakin niiden (kanien ja kauriiden) yksilömäärät jäävät vaatimattomammiksi myyrien huippuihin verraten.
Kiitos asiantuntevista kommenteistasi!A.Jalkanen:
””
”Siis kauriin rooli on lähinnä isäntäeläimenä tuottaa punkkeja, joiden jälkeläiset hankkivat sen borrelioosin taudin saastuttamista myyristä.”Juurikin näin. Ruotsissa on alan tutkimusta tehty jo yli 20 vuotta, mm. Tälleklint ja Jaenson, ja sielläkin arvellaan että metsäkauriiden kannan kasvu on ollut merkittävä puutiaisten lisääjä.
””
…hankkivat borrelioosin…myyristä.
Eli jos myyrät hävitettäisiin viimeistä myöten, borrelioosi olisi poissa. Borrelioosibakteeri siis SIKIÄÄ ja voi paksusti vain myyrissä?