Käyttäjän kisi kirjoittamat vastaukset
-
Aika vaikea arvata!
Haisee ihan Hanskilta. Tutunoloista, tosin saksittua tekstiä sivulta 108, muun muassa.
taitaa rööri roope tarkoittaa tavanomaisia hevosvoimia?
Ei ole hyvä idea susien väkivaltainen siirto. Eri juttu, jos itse saavat juosta sinne minne haluavat. Ravinnon perässä taittuu sata kilometriä hetkessä.
Kurki on oikeassa. Jo nyt on pihakuusten alla kattava matto kasvaimia, oravan irrottamia. Se syö ilmeisesti niistä ne pienet silmut. Eli näyttää siltä, että orava leikkaa ”varastoon” näitäkin oksankärkiä, koska niissä näkyy olevan vielä pienet pulleat silmut tallella. Liekö tuo miten fataalia kuusille? Lopettaisikohan orava tuon tihutyön, jos jo nyt alottaisi tehokkaan ruokinnan pähkinöillä ja muilla herkuilla?
”Ensi talvi näyttää monin paikoin hyvältä kuusen käpyvuodelta.” @abietis
Missä päin tulee hyvin kuusen käpyjä? Ainakin Itä-Suomi on laajalta alueelta melkoisen käpyköyhää kuusen osalta tällä hetkellä. Kesä 2012 oli mahtava kukinta kuusella ja käpyjäkin oli viime talvena hyvin.
Karhun puolelle minäkin kallistun.
”tarkennus
Kaksi otusta / 4000ha. ( vrt. tavoitekanta 2-3 yksilöä/1000ha = jäävän kanan tulisi olla 8-12 yksilöä) ” @suorittava porras
Ihan vaan äkkiä lukien kulmakarvat kohoaa: kauhee homma jäävällä kanalla!
Kiitos Caballista!
Eikö tolpanostajat ole oma kastinsa? Puun korjaaminen pylväsmittaisena on vähän erilaista touhua kuin muutaman metrin mittaisten tukkien ja kuitupöllien kasailu.Sarjassamme Tietämättämän kyselyjä:
Puhutaanko muiden puulajien osalta ”laatutyvistä”?Jostain syystä silmiin on osunut vain nimenomaan koivun laatutyvet. Saattaa olla, että on tullut myydyksi männyn huippulaatutyveä, mutta ei ole osannut tietämättömyyttään / kokemattomuuttaan junailla viisaasti, että olisi saanut tavarasta sille kuuluvan hinnan.
* / * -> n
”Aika teoreettiselta ongelmalta vaikuttaa tuo lannoitettujen puustojen lahoalttius.” (sanoi Pete)
Teoreettisestakin ongelmasta voi hyvin keskustella, ja hyvä, että Pete asiaan paneutui. Oma ottautumiseni juontaa juurensa edellä jo kertaalleen siteerattuun Metsäkupsan lausuntoon. Hänellä on siis omakohtaista kokemusta lahoriskin kasvusta nopeasti kasvaneessa kuusikossa verrattuna hitaasti kasvaneeseen. Tähän lausuntoon jees h-valtakin (edellisellä sivulla) kaipasi lisäselvitystä.
Kuten aiemmasta kommentistani voi päätellä, itselläni ei ole havaintoja, kokemuksia tai tutkimuksen vahvistamia tietoja lahoherkkyyksien erilaisuuksista. Metsäkupsan suora puhe Lukijoiden kuvissa (metsänvartijan viljelykuusi) kommenttien paraatipaikalla upposi minuun jostain syystä välittömästi. Silmieni eteen avautui elävästi kuva höttöisen puun kuohkeasta ja onteloisesta rakenteesta, jossa lahosienen on helppoa ja esteetöntä levitellä lonkeroitaan. Tiiviisiin lustoihin ei niin vain isketä.
Mutta annetaan Metsäkupsan kertoilla nyt omista kokemuksistaan vähän laajemmin.
Niinpä juuri, pyytäkööt anteeksi ne, jotka tuntevat piston sisuksissaan! Se anteeksipyyntö ei tee kipeää.
Takerruin juttuun siksi, koska se liippaa läheltä tämän ketjun aihetta. Jotenkin minua nykäisi tuo koruttomuus, jolla Metsäkupsa asian ilmaisi. Sitä paitsi oli oikeastaan yllättävää kuulla, että tuollaisia käytännön havaintoja on olemassa, siis että nopeasti kasvanut (lannoitettu) puu on herkempää lahoamaan kuin hitaasti kasvanut. Nyt kun sen on nähnyt julkilausuttuna, se tuntuu itsestäänselvyydeltä.
EDIT: poistettu kaksi turhaa lausetta