Käyttäjän kisi kirjoittamat vastaukset
-
Vaikka minulla on maapoikia moneen lähtöön, kuokin kuopat kuusen JA männyn siemenille. Kehujakin on jo tullut.
Hopeapaju on kaiken lisäksi oikein kaunis puu ja siten suositeltava avonaiselle paikalle, missä väkisinkin joutuu silmätikuksi.
Terijoen salava on myös nopeakasvuinen ja näyttävä puu, joka saattaisi tilaa vaativana menestyä hyvin golfkentällä – tietenkin istutuskohdat huolella harkiten, että ei joudu pahasti tulilinjalle.
Minä teloin itseni kesällä pahasti. En viitsi kertoa, miten se kävi.
Pakko vielä viuhahtaa tänne kiittämään ihailijaani antamistaan pisteistä (piste per kirjoitus eli yhteensä 2 kpl). I’m so happy!
”Saahan niitä laittaa vaikka joka toiseen puuhun, mutta saattaa mennä vähän pönttojä hukkaan, niiku.” @reservuaari-indeksi
Eiköhän intomielisimmätkin sen verran tajua, että ei nyt sentään joka toiseen puuhun. Tai hetkinen – tietenkin, jos on iso ala pistetty siemenpuuasentoon, niin sitten tuo mainittu pönttöfrekvenssi (joka toinen puu) alkaa näyttää jo järkevämmältä.
Ajattelin kyllä, että sinne pönttömereen tulisikin pesimään ERI pöllölajeja eikä saman lajin yksilöitä, jotka kateuksissaan nokkivat toisiltaan silmät päästä ja hengen kehosta. Luulisi, että erilajisilla elävillä on vähemmän aggressioita toisiaan kohtaan. Tiedä sitten…
Lopuksi kehut, joista ei pidä ylpistyä: ”reservuaari-indeksi”, sointuva ja erinomaisen omaperäinen nimimerkki.
Useimmat haukat taitavat tosiaan pesiä risupesissä. Tuulihaukka käyttää ravinnokseen pikkunisäkkäitä ja lisäksi pesii pöntössä. Tuulihaukan pönttö eroaa tavallisesta puuhun ripustettavasta, pyöreäreikäisestä linnunpöntöstä: se on laaja-aukkoinen laatikko, jollaisen usein näkee kiinnitetyn ladon seinään isolla peltoaukealla. Tuulihaukan saisi varmaan helposti pesimään hakkuuaukollekin, jos sopiva pesärakenne tarjotaan sille. Avara, pikkujyrsijää vilisevä minitaimisto on tuulihaukan toiveiden täyttymys – sieltä saa oman ja poikasten mahan täyteen.
Monet pöllölajit ovat suorastaan riippuvaisia myyristä. Lisäksi ne eivät muuta talveksi pois, vaan ovat verottamassa pikkunisäkäskantoja läpi vuoden. Jokainen syöty myyrä on pois lisääntymästä. Kun pönttöä pöllölle valmistaa, aukon halkaisija määrittää sisään mahtuvan majailijan. Ohjeita tähän löytyy helposti. Sen sijaan pönttömäärille ei liene mitään suosituksia. Jos intoa riittää, voi pönttöjä laittaa miten paljon kerkiää; sitä varmemmin saa asukkaita aukolleen aterioimaan. Ihmisen rakentamat pesimispaikat ovat tärkeitä siksikin, kun nykyisissä hoidetuissa metsissä ei ole luontaisia pesäpaikkoja juurikaan tarjolla.
Pari päivää sitten oli taas hyvä todiste lisääntyvästä myyräkannasta. Hakkuuaukon reunassa olevassa korkeassa männyssä istui pöllö puuhakkaan näköisenä. Aika lähelle sitä pääsi, ennen kuin se lehahti siivilleen ja siirtyi toiseen mäntyyn ruokailemaan rauhassa. Hiiripöllöltä se näytti ja se riiputti nokassaan myyrää.
SAIPPUAKAUPPIAS voisi monesti olla myös ihan passeli kontaktoitava, kun etsitään sopivaa isänpäivälahjaa. Ja ne perinteiset partavedet kaupan päälle!
Toki leimikko yliveto.
”… Arvatenkin firma näkee hommasta tulevan liikaa vaivaa – ja itkee lehdessä kun metsänomistajat eivät halua nähdä samaa vaivaa…” @Caballista
Lohdullista on kuitenkin tietää, että laatutavaraa tarvitaan ja arvostetaan. Aika hyvän tavaran kaupitsee – ennemmin tai myöhemmin – tavalla tai toisella.
rörellä on vähän levottomat jutut. Isäni on maannut jo hyvän aikaa mullan alla, vaikkakaan ei poloniumilla eikä muillakaan gautiereilla kyllästettynä. Ilmeensä olisi kyllä ollut varmasti näkemisen arvoinen, jos hajuvesipullo olisi lahjapaperista pyörähtänyt hyppysiin.
Hyvin huomattu, sexemtree.
Alivaltiosihteeri se vaan jaksaa yllättää uusilla palindromeilla. Gla oli iskenyt varsinaiseen kultasuoneen.