Tässä yksi linkki perustietoihin Esko Jalkasesta, joka siis auttoi Gustaf Serlachiusta elämän karikoissa. Pyydän: uhratkaa seitemän minuutia videolle, joka on todellinen tiiviste. Suosittelen lämpimästi.

:=))

Eilinen hesarin Nyt-liite kirjoittaa G. A. Serlachiuksen yhdestä jälkeläisestä hiuksia nostattavia juttuja. Kyseessä on siis Gustaf Serlachius (1935 – 2009).

”Kaikki vastoinkäymiset selitettiin aina pahalla silmällä.
Gustafinkin piti aina ongelmien ilmaantuessa soittaa Eskolle, joka sitten sanoi, että päälläsi on neljä tai seitsemän pahaa silmää, jotka kateelliset ovat langettaneet. Sitten Jalkanen omien sanojensa mukaan ’mankeloi pirut’, ja elämä jatkui. [Serlachiuksen lesken Tita-Marian kertomaa]

Paha silmä esiintyi Jalkasen opeissa taajaan. Sen sanottiin olevan pahansuovista ja kadehtivista aatoksista koostunut harmaa potkupallon kokoinen energiapyörre, joka säteili ympäristöönsä pahaa oloa.” – – –

”Pahaa silmää kuitenkin pelättiin: Tita-Marian mukaan Jalkasen seuraajiin kuului muitakin yhteiskunnan vahvemman aineksen edustajia aina liikemiehistä muotipiirtäjiin.”

Lainauksissa mainittu Esko Jalkanen on arvostettu mystikko ja taikavarpumies.

😉

Mitä tunnollinen puuntuottaja tuottaa aina ja iankaikkisesti?

Kannotonta tukkia.

Ei sika kuulu oikeesti petoeläinten lahkoon. Se kuuluu sorkkaeläinten lahkoon. Hassua sinänsä, että sen tieteellinen nimi on Sus scrofa domestica. Siis SUS!

röre hei, en ole VIELÄ maistanut pisaraakaan konjamiinia (tänä iltana). Ehkä en maistakaan.