Käyttäjän kim1 kirjoittamat vastaukset
-
Jos palattaisiin takaisin auto keskusteluun…kaksi vuotta sitten kirjoitin että pitkä taival 3 eri hiluxilla päättyy..,ja siirryn ( joudun siirtymään)..rangeriin…,niin nythän kävi niin että mulla vihdoin viimein hermo petti…,koska fordin kone oli aivan paska….( alkoi 46000 km:n kohdalla huohottamaan niin paljon,että mappi anturi aina herjasi)…turbo vaihdettiin pari viikkoa sitten..,no eihän sillä rakenteellinen vika korjaannu..,elikkä oli aivan pakko viime perjantaina hakea uusi hilux Tampereelta…p.s.ilmeisen yleinen vika,koska myönsivät että ovat useita moottoreita vaihtaneet…,siis pelkästään Tampereen liikkeessä….,no nyt mulla ainakin työautoa on lopuksi ikää…
No tuota noin,itselläni 201 12 tuuman laipalla,261:ssä nykyjään 14 tuuman laippa 361:ssä on vielä alkuperäinen 15 tuuman laippa…,on muuten sahattu sillä sen verta,että harva pikku saha pysyy kasassa ,että pääsisi samaan ..,mitä sillä alkuperäisellä laipalla on sahattu..,heh..,vielä kun tohon 361:en vaihtaisi 16-18 tuumaisen laipan,niin silloin olisi aika hyvä paketti kasassa..
Ja tosiaan on kieltämäti raivostuttavaa,jos tukkirungon molemmin puolin joutuu loikkimaan kaiken aikaan,sitäkin jouduin pari kertaa tekemään vaikka sahasin tuulen kaatoja 361:llä…
2 motin kuusia joskus käsitellyt niin,että olen sen ensiksi karsinut mielestäni kohtuu köykäisellä 261;llä,sen jälkeen pätkinyt rungon 361:llä…
Laiskuttani olen tänä vuonna käyttänyt valmis pensaa…,44 kiintoa tukkia tein juuri ,
olisko ollut pensaan kulutus n.6 litraa..,ei paha..,kun vähän sai vakuutus yhtiöltäkin rahaa..,heh.
Toki jos saha on viimeisen päälle säädetty 98 pumppu bensalle,niin jonkin verran saattaa olla eroa käytettäessä valmis pensaa..,itse olen kierrosherkkyyten kiinnittänyt huomiota..,toki jos saha on lähtökohtaisesti riittävän tehokas,niin ei sillä pienellä tehon tiputuksella ole väliä…,ja ainahan vanhemmat sahat saa säädettyä jolla asiaa voi kompensoida…,tehtiinhän 90- luvun alussakin niin ,kun siirryttiin lyijyllisesta pensasta lyijyttömään…
Metsähallitus joutaa jatkossakin tehdä avohakkuita..,mutta metsän uudistaminen männyllä ja lehtipuulla..,heh
Heh….,ihan hyvää pähkäilyä…ollakko fyysikko,vai kemisti..,mihin väliin solurakenne tutkijat osuvat?
Tuohon ravinne tasapainoon on helppo todeta,että ainakaan peurojen tihentymäalueilla,ei tavoite kannat ole oikeuden mukaisia…miten voi hirvien kantatavoite olla 3/1000ha..,ja samalla peurojen 19-25/1000ha,kun ei sitä ravintoa kertakaikkiaan ylenmäärin ole..,elikkä edelleenkin olen vahvasti sitä mieltä että ne taimikoiden hoitorästit ovat suunnitelmallista ” väärää informaatiota”,jolla voidaan perustella korkea sorkkaeläin kanta…
Keuruullakin on taimikon elinvoimaisuuteen tullut huomiota kerättyä…,niin kuin esim viimeviikolla Lappeenranta,Parikkala,Lieksa,Joensuun välillä,liikkuessa kiinnitin huomiota ,että lähes kaikki nuoret taimikot olivat mäntyä…,toki koivuakin paljon…,mutta ne oli etupäässä taimikko vaiheen ohittaneet…,niin ja piruvie..,Enossa oli ihan hyvän näköinen kuusen taimikko…männyn taimikot lähes 100% kylvämällä uudistettu,osa kenties ylitiheitä…,kenties sorkkaeläinten takia…,mutta missä on ne 50% taimikoista missä on ne taimikonhoito työt laiminlyöty..oman arvion mukaan todellisuudessa niitä on 5-10%..,mikä on aika vähän,ottaen huomioon metsänomistaja rakenteen..
Jos nyt vähän mutkia vedetään suoriksi..,niin jos sorkkaeläimiä on paljon…,niin ainakin istutus männiköissä tuhot ovat hyvin todennäköisiä…,onko ne lehtipuista vapaana tai ei,ei sillä ole kovinkaan suurta merkitystä..,taasen niinkuin meilläpäin missä niitä männyntaimikoita ei juurikaan ole,niin tuhot on varmoja vaikka sorkkaeläimiä olisi hyvinkin vähän..Niin kuin olen aikaisemmin kirjoittanut,niin minun metsän kupeessa n.20ha metsähallituksen taimikosta peurat tärvelivät ainakin 80%:sti männyntaimet istutuksen jälkeisenä vuotena.,lehtipuuta vesoi vasta seuraavana vuotena jolloin söivät ne lehtipuun vesat,jättäen ne kerran syödyt alle polvenkorkuiset männyntaimet rauhaan..
Jos ne taimikkotuhot vältettäisiin oikeaaikaisella raivauksella,niin uskoisin että olisihan niitä männynistuttajia muitakin kuin minä meidän kylällä…+metsähällituksen taimikko v.2017.,joka on itseasiassa mänty kuusi taimikko
Nyt kun palstalaisille tuli yllätyksenä Ruotsin metsien kasvutappiot..,jotka johtuvat mitä ilmeisemmin väärin toteutuneista taimikoiden raivauksista,niin ei liene kellekään yllätys mihin Luke omissa tutkimuksissaan päätyy…no se päätyy tietysti siihen että männyn taimikot raivataan reikäperkaamalla ,jättäen mahdollisimman paljon lehtipuuta taimikoihin,kuitenkin niin,ettei aiheuteta kohtuutonta kasvutappiota männylle..,heh..
Aivan varmasti on kovemmassa huudossa kuin koskaan..,ainakin 60 km:n säteellä lahdesta…,kun kerta hinnat alkaen keppimetsä hinnat on samassa kuin harvennus hakkuu kuidun hinta…,tai vaikkapa muutaman vuoden takaiset päätehakkuu kuidun hinnat..,mutta onhan se toisaalta luonnollista kun on kysyntä selkeästi tarjontaa suurempi…p.s.oli muuten aika asiallinen metsäalan toimija joka mulle sieltä Lahden kupeesta soitti,ja juteltiin niitä näitä aika pitkään..,Visa varmaan tietää kyseisen hemmon…
Yksi vasa ampumati,elikkä täysin mahdollista että huomenna hirvenmetsästys loppuu tältä vuodelta..,no kauttahan voi jatkaa peuran metsästyksellä…
Pienpuun korjuun tuen voisi korvata tricon työkustannus vähennyksellä ,joka voisi olla vaikka 200€/ha,eli metsän omistaja saisi vaivanpalkkaa 60-68 € /ha tricon ruiskutuksesta..,joka edesauttaisi oikean puulajin valintaa,kun metsää uudistetaan..
Anneli:Kaksinkertaistuuko missään vaiheessa..?Minulle soitti loppukesästä energiapuu yrittäjä,kun oli saanut vihiä,että minulla kenties voisi olla harvennettavaa tuolla etäpalstalla..,no ei ole pariin vuoteen tarvetta koska juuri on saatu polttopuuranka harvennukset päätökseen..elikkä hintahaitari oli kyseisellä yrittäjällä 23-33 €:n välillä,keppimetsästä tuo 23€ poistuman ollessa 30 kiintoa/ha ,elikkä voinee olla että keppimetsä harvennuksia hinta kompensoidaan..