Tuhkan olen aina vienyt enimmäkseen turvemaille. Kyllä sen kuusen kasvussa huomaa – eikä luullakseni kasvuhäiriötä lisää, päinvastoin. Paljon poltossa on ajoittain sahauspintaa joka sisältää havupuun kuorta. Sitä olen kokeillut männylle kivennäismaalle koska kuoressa on paljon ravinteita. Vaikutus lisätyn typen kanssa parantaa ravinne tasapainoa.

Kuitupuun hinta tuskin nousee takavuosien hintoihin yksinkertaisesti siitä syystä että metsien rakenne on erilainen kuin silloin. Nyt harvennuspuuta on ”metsät” väärällään – ota tai jätä. Yksityismetsien kalikoilla huono vedättää hintoja jos aikoo metsiään hoitaa.

Tuskin suomeen tekevät uutta selluyksikköä muuten kuin vanhan tilalle. Venäjän puulle vihjaavat koivutukille rajoituksia. Muutenkin nyky tilanteessa tuontipuun varaan varovat suuria investointeja.

Tuo Visan kommentti tuosta tehdashinnasta pitää paikkansa. Suomen valtion kannattaisi enneminkin nostaa autoveroa jotta ulkomaiset autotehtaat joutuisivat laskemaan tehdashintaa. Silloin voittaisi auton ostaja ja valtio saisi verotuloja minne ne sitten menevätkin – vaikkapa teiden ylläpitoon. Tienpidon yhtiöimisen lisäksi samalla voisi myös puolustusvoimat ja Kelan yksityistää. Tai mitä sillä armeijalle enää sitten mitään tekee. Joka yhtiöllä  voi olla oma armeija puolustamassa.

Jätän hyviä haapakasvuja etenkin nuorten kuusimetsien sekaan samoin leppiä (joita olen karsinut viiteen metriin) ja pihlajaa että raitaa. Pieni kanalintu Pyy ilmestyy heti alueelle kun kuusimetsä tarjoaa riittävästi suojaa. Leppä ja koivu Pyyn ruokapuita talvella.  Sopivasti kun jättää kyseisiä lehtipuita kuusikon sekaan tarjoaa hyönteisille, linnuille ja nisäkkäillä elinympäristöä eikä metsän tuotto kärsi, päin vastoin esimerkiksi leppä tuottaa typpeä kuusen käyttöön. Raita keväällä kukkiessaan ensimmäinen sokereita tuottava kasvi mesipistiäisille ja perhosille.