Käyttäjän kepa kirjoittamat vastaukset
-
Mehtää on tullut ostettua alv rahoilla.
Joitakin vuosia sitten oli varsin iso hakkuu joka tehtiin alaku vuodesta.
Niimpä sattukin tulemaan heti hakkuun jälkeen mielenkiintoinen palsta myyntiin niin käytin hakkuutuloja ja alvitkin sen palstan ostoon. Eipähän tarvinnut hommata rahotusta mistään. Sitten vaan hakkuutin syksyllä alvi rahat uudesta metsästä.
No oikeastaan olen tänävuonnakin harrastanut samaa toimintaa ainakin osittain ja nyt odotellaan hakkuita alkutalvesta.Aika ajattelematon kirjotus joka Näytti uppoavan Nikoon.
Oisko se kumminkin helpompi räävyttää sitä raivuria tuollakin alueella päivä hieman aikaisemmin niin vois käyttää loppuajan vaikka muihin hommiin.Ei henno tuntipalkka kovin huimaksi nousta.
Nikolle tiedoksi että kahdessakuukaudessa raivaa taimikoita 40-60ha kun tekee ne oikeaan aikaan. Eikä tarvi mitenkään repiä hulluja päiviä.Tilojen pitää olla eri kunnanalueella niin kummaltakin tilalta voi silloin tehdä 125 mottia verottomana. Olen joskus tätä käyttänyt kun olen hakkaillut hankintana useammalta palstalta. En ole varma mutta muistaakseni hakkuu on myös omistaja kohtainen. Jos omistaa useampi niin silloinhan ja erikunnan alueilla niin hankintapuutahan pystyy verotta hakkaamaan suht paljon.
Vaimon kans kyllä omistetaan eri kunntien alueella mutta kun vain minä teen niin rehellisenä miehenä ei ole viitsinyt verotuksessa käyttää.Isolla tilalla ja ehkä myös pienemmälläkin tilalla hyötyy pystykaupasta kun osaa suunnitella leimikot hyvin. Pystyy myymään huonompiakin kuvioita leimikoitten yhteydessä niin saat silti huippuhinnan. Juuri koneet tuossa perjantaina tuli ja kyllä nytkin pistin muutamia hehtaareja varsin huonohkoa puustoa tarjolle ja niin vaan samat hinnat maksoivat kun paremmalle ja järeämmällekkin puulle. Jos semmosia kuvioita meet todellisten kustannusten mukaan tekemään niin voipi olla että ei palio kantohintaa tipu. Näin otetaan hyöty pystykaupan korruptiosta käytännön elämässä. Niin ja käytän menetelmää joka vuosi.
Tässäkin tapauksessa huonot kuviot ovat toki ostopalstojen peruja, nyt niitä hakataan pois ja pistellään kuntoon.Kyllähän ne ostaa mutta hinta tahtoo olla heikko verrattuna päätehakkuuseen.
Itsellä ois hyvä yläharvennuskohde josta teetin jo leimikonkin ja kyselin hintoja. Kympin oli tukki halvempi kun päätehakkuussa. En myynyt ainakaan vielä. Kyse on korpimaasta joka näyttäs luonnon merkkien mukaan olevan helposti taimettuvaa nimittääin harvennus ajourat ovat hyvin taimettuneet kun ovat silloin aikanaan saaneet valoa.
Mahdollisuus olisi ainakin osa leimikosta tehdä jopa kesäaikaan.
Kyllähän sitä mielellään 1000 kiinnon tukkikaupasta ottas sen kymppitonnin enempi ja vois vaikka laittaa pari tonnia uudistamiseen kun ottas riskin että myy halvalla puuta ja katselee muutaman vuoden ja joutuu pian kumminkin viljelemään.Kyllähän se silloin vastuu on puunmyyjällä jos itse myy leimikon ja mennään väärälle puolelle. Silloin on tietenkin eriasia jos puunmyynnin hoitaa joku toinen.
Itse nauhotan kaikki leimikot huolellisesti kun olen myymässä leimikkoa. Montakertaa kun leimikko on tehty karttaan ja menee vielä tarkemmin maastoon niin huomaa pieniä kulmauksia joissa esim. päätehakkuuta kannattaa tehdä hieman reilummin. Nauhoituksella asia on helppo hoitaa. Painoitankin kun koneet saapuvat että tehkää nauhoitusten mukaan ja niin ovat tehneet eikä ole ollut minkäänlaisia ongelmia. Siinä vielä toki on koneen leimikkokartta vielä mukana tukemassa.
Parivuotta sitten muutama kaveri naureskeli kun nauhoittelin leimikkoa parina päivänä että minkähänlaista palkkaa nauhottamista maksetaan. Totesin että tässä leimikossa n.5000€. Niin kyllähän siinä naamat vähä meinas totisemmaksi mennä. Enkä leimikkoon lisänny kun muutamia kulmauksia nauhotuksella kun puusto oli järeää tukkipuuta.Tein tuossa n.10 vuotta sitten parina talvena moottorisahalla hakkuita kumpanakin talvena yli 1000m3 verran. Pääasiassa männiköitten ensiharvennuksia oli siellä jonkin verran ylispuun poistoja. Hyviä kangasmaita suurimmaksi osaksi. Puut ajoin traktorilla jossa oli tietysti kuormmaaja. Sitten lannotin männiköt metsän np1. Nyt pitäs parin vuoden sisään alueet harventaa uudestaan toki nyt konehakkuuna.
Tili tulee olemaan varsin mainio. Metsä on täystiheä, hyvälaatuinen ja tukkijäreää. Ajouratkin ovat kerennet kadota niin ei haittaa vaikka uudet tehdäänkin vähän tiheämpään.
Sinäänsä en moiti konehakkuita on niitä omissakin metsissä tehty vaikka kuinka paljon suurimmaksi osaksi hyvin tuloksin. Mutta kyllä kakkosharvennuksen puunlähtö on aivan eri luokkaa niistä omista harvennuksista. Kyse on kumminkin jo tukkiharvennuksesta.
Toki harvennuksia olen sahalla tehnyt sen jälkeenkin mutta en aivan noin suuria määriä.Kysehhän on pitkälle syyseuraus suhteista. Ainakin itse on huomannut sen että mitä isommaksi metsäpinta-ala kasvaa sen tärkeämpää roolia ottaa yksityiskohdat. Sitä kautta sillä on varsin merkkitävä vaikutus talouteen.
Tieltähän taimikot monasti näyttävät vallan mainioilta kun autolla huristellaan ohi mutta todellisuus saattaakin olla toisenlainen sitten kun jalkaudutaan taimikkoon. On aukkopaikkoja tai puuston huonolaatuisuutta jolla on suuri merkitys talouteen pitemmässä juoksussa.Tosi metsämies kiinnittää huomion yksityiskohtiin jotka kertovat todella hyvän istuttajan. Ihan hyviä löytyy suht paljon mutta todella hyviä istuttajia on vaikea ollut löytää.
Kyllä niitä mättäisiin lyöjiä aina löytyy mutta ei aina maapohjat ole niin hyviä että olisi niin selkeitä istutus paikkoja . Myös kaikki oksakasojen,ojanreunuksien tai vaikka tienreunojen vierustat kertovat ainakin minulle millainen istuttaja on ollut.
Metsäpuolellakin hyvät huipuista erottavat yksityiskohdat ja juuri näillä pitkässä juoksussa erot syntyvät. Tarkoitan tässä myös muita metsänhoitotöitä mutta kaikkihan lähtee yleensä istutuksestaNäinhän se on niin kuin Jätkä kirjoittaa. Taksat ovat huonot joten istuttaminen tahtoo mennä joillakin polkemiseksi.
Hyvä istuttaja ei saa olla ahne, eikä myöskään saa olla turhan kiirus.
Omistajana kun istuttaa ja kun on saavuttanut tietyn vakavaraisuuden jonka kautta katoaa yleensä myös suurin ahneus. Niin käypä vaikka muillekkin joinakin vuosina istuttamassa niin ei tarvi kiirehtiä suotta ja jälki on varsin hyvää.Vielä tässä ois kunnia muutama hehtaari istuttaa niin ois urakka valmis. Tänä vuonna olikin n.50ha urakka ku tuli rymmyytettyä puuta nurin. En toki yksin oo kaikkia vaan on tullu työllistettyä muitakin.
Motokuskin kommentti vaikuttaa maattoman kommentilta. Itelläkin ollu paljon vuosien saatossa istuttajia mutta eipä montaa hyvää oo tahtonu löytyä vaikka asian pitäisi olla varsin yksinkertainen.
Nyt on pari vakituista tosi hyvää. Kysehän on yksityiskohtien osaamisesta loppu peleissä.