Käyttäjän kepa kirjoittamat vastaukset
-
Tämmöset Abietiksen kommentit on mukavia luettavia.Nähdään myös joitain positiivisia singnaaleja joita jalostetaan.
Ja mikä se tunne on hiluxmetsuri joka estää hyvät kaupat?
No se on tietysti PELKO joka iskee alitajunnasta.
Tutkimuksethan ovat osoittaneet että 95% ihmisistä rupeaa etsimään syitä miksei homma kannata ja vain 5% miettii keinoja miten onnistutaan.
Esim.jos on 150 000e kauppa jonka olet laskenut kannattavaksi olkoot se mitä vain.Järki kannattaa mutta sitten hiipii taustalle tunne nimeltä PELKO ja keksitään tekosyitä ja homma jää siihen.
No taidan kuulua siihen viiteen prosenttiin.Tuolla metsäpolitiikka osiossa asiasta kirjoitinkin.
Rahan arvon muutokset vaikuttavat asioihin.
Omaisuusuuden(asunnot/metsä) hankkiminen on varmaan ainoita järkeviä konsteja, se nimittäin ei katoa se pysyy.
Osakkeet ovat siitä huonoja että ne saattavat romahtaa kaikki kerralla kuten on käynyt,eikä siinä hajauttamiset auta.Keskuspankkihan painaa rahaa koko ajan lisää joka johtaa rahan arvon heikenemiseen ja tämä väistämättä näkyy myös metsätilojen hinnoissa nousevana.
Siksi hullumpia ostoksia tällä hetkellä ei olisikaan nuoret hyvälaatuiset tilat jotka rupeavat pukkaan tukkia muutaman vuoden päästä.Vaikka käyttäa lainarahaa niin saa ihan hyvän koron rahalle ja ei arvo alene.Eikä oman rahan käyttö muutenkaan ole järkevintä metsäkaupoissa.
Luulempa että harva tänä päivänä metsää ostanut harmitteelee kymmenen vuoden päästä että maksoi tilasta liikaa.Jatkoa vielä.
Kauppa oli hyvä.Tein isohkot puukaupat jolukuussa 2010 kesä ja talvi kohteista joille sain veroedun. tukille muodostui hinnaksi 60e.Arvioissa tukin hintoina oli käytetty alle 50 e hintoja.Myös tukki% oli arviotu alakanttiin.Kaikkien istutus ja muiden kulujen jälkeen jäin voitolle n.25 000e.
Päätelmä2:Tilalla ei ollut kysyntää jolloin oli mahdollisuus ostaa se kohtuullisella hinnalla.Tämä johtui siitä että myyjillä oli kiireellinen aikataulu,tilan markkinoinnissa epäonnistuttiin sekä tila oli aika iso ja arvokas joka puottaa heti reilusti tarjoajia.Glaalle voisin ja muillekkin antaa vinkin että ajatteletta positiivisen kautta.Jos vaikka valtiovalta antaa keinoja mitä käyttää,niin mietitte sitä sen kautta kuinka minä voisin ostaa markkinoilta semmoisia tiloja joihin pysyisin hyödyntämään keinoja mitä on sillä hetkellä käytössä.Myös sellaiset tilat täytyy itse löytää ei niitä kukaan tuo eteesi.Minusta Glaan kommentti kertoo enempi mielikuvituksen puutteesta ja ehkä myös laiskuudesta ottaa asioista selvää.
Höpsistä Glaa.Ei verohyödyt suinkaan nosta tilojen hintoja vaan kysyntä tietyn kokoisista ja tietyn hinta haarukan tiloista.Nythän tilojen hinnat vaan ovat jatkaneet nousuaan vaikka ei veroedusta on jo pari vuotta.Tässä pari esimerkkiä.
Syksyllä 2012 tuli myyntiin metsätilojen kautta n.30ha metsäpalsta hyvillä tieyhteyksillä.Puusto oli pääasiassa nuorta metsää josta olisi saanut muutaman vuoden päästä harvennus tuloja.Kokonaisarvo oli 40 000e.tarjosin 35 000e,ei tärpännyt.Myöhemmin kuulin että tarjouksia oli tullut paljon,Voitto tarjous oli ollut yli 60 000e ja minun tarjoukseni oli ollut toiseksi alhaisin.
Päätelmä 1:kilpailu nostaa hintoja
Toinen esimerkki:
Huomasin syksyllä 2010 veroedun aikaan lehdessä ilmoituksen n.90ha metsätilasta jonka hinta pyyntö oli 180 000e ja soitin myyjälle.Selvisi että tila oli kohtuu hyvä puustoinen ja tila koostui neljästä erillisestä palstasta joista kolmelle oli hyvät kulkuyhteydet.Myös arvio oli tehty ja sain siitä kartat ja kuviotiedot joiden avulla kävin tutustumassa tilaan.Tilalla oli aika runsaasti päätehakkuu mahdollisuuksia joiden puustomäärä piti mielestäni paikkansa aikalailla mutta tukki% mielestäni oli arvioitu ala kanttiin.Kokonais arvoksi oli arvioitu n.185 000e ja käyväksi arvoksi oli laskettu n.140 000.Tarjosin 150 000e,eivät hyväksyneet mutta soittivat muutaman viikon päästä ja sanoivat että kaupat syntyy 160 000e.Minä ilmoitin että se sopii niimpä teimme kaupat.Selvisi myös että tilasta ei ollut tullut kuin muutama kysely ja pari tarjousta alle käyvän arvon.Myös omistajien ikä,sairastelu,kaukana asuminen sekä huoli metsänhoidotta jättämisestä painoi myyjiä.Niinpä olimme kaikki tyytyväisiä kauppan tehdessä.metsät saivat hyvän hoitajan ja entiset omistajat pääsivät huolesta irti.
.Ehkä tukia ei pitäisi täysin lopettaa vaan kohdentaa oikein.Vois vaikka varhais perkkauksiin siirtää tukea muualta,samoin kyllä tie hankkeisiin tukemista pitäisi jatkaa.
Oikeista metsän eläjistä pitäs tehdä yrittäjiä veron vois puottaa siihen 22,5%.Metsätalous yrittäjäksi luokitteluun ei riittäisi pelkkä hehtaari määrä vaan se kuinka aktiivinen on kehittämään tilojaan.Esim.infraa parantamalla,puuta myymällä tai muilla metsänhoito toimen piteillä.
Metsätilojen ostamista voisi verotuksella tukea vaikka että kolmen ensimmäisen vuoden puukaupoille saisi vero vapauden ja siitä eteenpäin normaalin metsä vähennyksen saisi vähentää puun myynnistä.
Minulle kyllä puunmyyntiveron huojennuksesta oli suuri hyöty ja vaikutti jopa parin hyvä puustoisen tilan ostoon.Puunhinnankin määrä markkinat eikä verohuojennukset.Kyllä puunhinnat (lähinnä tukin hintahan se on puonnut)taas nousee kun vain markkinat antavat siihen mahdollisuuden esim. silloin kun tukin hinnat olivat yli 70e kaveri joka on sahalla töissä kerto että tukista olisi pystynyt maksamaan jopa enempikin ja silti sahaus olisi ollut kannattavaa.
Myöskään metsäteollisuuta enkä yhdistystä pidä vihollisena vaan kyllä tässä ollaan samaa soppaa.Täällä meillä päin ainakin paikallinen saha tekee parrua kahdeksaan senttiin ja lyhin mitta on 28.
Varsinkin hyvä laatuisilla havupuu harvennuksilla sillä on suuri merkitys.Toissa syksynä möin 30 ha harvennuksen missä kuidun ja parrun ero oli 8e ja parrua lähti todella hyvästi.Laskin eron parhaan kuitu firman tarjoukseen eroaoli liki 8000e.Itseasiassa sahalla oli vielä kuidullakin parempi hinta.
Kannattaa niitä vähä nuita harvennus leimikoitakin kilpailuttaa niissä voi olla suuria eroja.Suomessahan aukkohakkuut ovat pienimuotoisia keskikoko muistaakseni 1,5-2ha.Yhtiöt tai metsähallitus saattaa joskus rämäyttää jonkun isomman aukon.Että en nyt avohakkuitten tekijöitä ahneeksi sanoisi.
Lähinnä monesti näkee semmoisia taloudellisesti päättömiä hakkuita mistä olisin ennemminkin huolissaan että saatetaan harvennella liki 100 vuotiaita metsiä,on saattanut lähteä puutakin jopa 100m3/ha ehkä enemmänkin.
Joissakin tapauksissa ehkä neuvonta organisaatio ei ehkä ole osannut kertoa metsänomistajalle koituvaa tulon menetystä kun myydään halpaa harvennus tukkia joka olisi metsän arvokkainta puuta.
Minusta tälläaisessa tapauksessa kun kuulee sanottavan että kun se uudistaminen ei ole kannattavaa kun se on niin kallista on kyllä enempikin typeryyttä.Käytännössä jos sinulla kasvaa hehtaarilla 300-400m3 huippu laatusta puuta jonka tukki% on 80-90,ei sillä tonnin uudistamis kustannuksella ole mitään merkitystä.Nyt puhutaan kyllä ennemminkin ennakkoraivauksesta kun taimikoon perkkaamisesta,onhan kehitysluokkakin 02.Jonkin verran aika järiää koivua poistetaan mäntyjen kyljestä ja annetaan vielä muutama vuosi kasvaa.Onhan siellä mutkastakin seassa mutta harjaantunut silmä on nähnyt metsän puilta ja huomannut että aivan riittävästi jää hyvääkin puuta kasvamaan
Tanelille vielä että kyllä minäkin käytän ennemmin navero tai ojitus mätästystä,tulokset ovat yhtä hyviä.