Käyttäjän kepa kirjoittamat vastaukset
-
Eiköhän se markkinataloudessa sille palsta kuulu joka siitä maksaa myyjän mielestä tarpeeksi jotta kauppaan päästään.Eikä sillä ole väliä onko se mistäpäin.Itse en ole ikinä harmitellu hävittyjä tarjouksia vaan ajattelen asian niin että joku muu ansaitsee palstan koska on siitä enempi tarjonnut.
Jotenkin Reima Rannan kirjoituksia lukiessa joskus tuntuu että metsä ja talous asiat olisivat jotenkin monimutkaisia tai vaikeita.Vaikka asiat ovat käytännössä hyvinkin yksinkertaisia.En toki tiedä Reiman käytännön asioden osaamisesta mutta näin varsin hyvin pääasiassa metsänostoilla vaurastuneena voin kertoa että asiat saattavat monasti teoriassa olla monimutkaisen oloisia.Mutta kun saa ne itselle selvitettyä niin perusasiat ovat yksinkertaisia ja monilta vaan puuttuu rohkeus niitä toteuttaa.
Eikö Juurikkalalla ole aika hyvät näytöt metsätalouden harjottamisesta.Jos viidessä-kuudessakymmenessä vuodessa on onnistunut kasvattamaan puuta 500m3-650m3 per hehtaari ja siitä tukin osuus on yli 500m3 niin luulen että Pihkaniskakin voi myöntää että ei tuossa määrässä nyt kuitua ole paljon kasvatettu vaan sitä tukkia josta aina niin paljon puhutaan.En sitten tiedä Lähteen ja kumppaneiden puumääriä samalta aika jaksolta per hehtaari..
Onhan nämä mistä Juurikkala jutussaan kertoo aivan tosi asioita mitkä ovat jk:n ongelmia.Tukki on tuota kympin luokkaa halvempi keskimäärin mitä avohakkuussa,näin on todettu monien ostofirmojen suunnalta.Sitten jos pystyt avohakkuita myymään kesäaikaaan luulen että ero on vielä isompi.Toki jk:ssakin voidaan myydä puuta kesällä mutta riskit ovat sen verran suuret että en usko sen kannattavan.
Tuuli tuhojen suuri ongelma johtuu pitkälle siitä että harvennellaan ilmanaikojaan liian vanhoja metsiä joiden runkolukun on joku 600-800 kpl/ha.Parempi keino olisi antaa olla ja tehdä vaikka lannoitus kangasmailla.Tukin saanto olisi varsin hyvä ja myös taloudellinen tulos.Myös avohakkuiden rajauksissa olisi opeteltavaa.Onhan Juurikkala kritisoinut myös voimakkaasti normaali metsikkötalouden käytäntöjä ja Tapionkin suosituksia eikä pelkästään jk:ta.
Voidaankin lopuksi kysyä että oliko ne laput sitenkään vanhalla hevosella vai voisiko ne jopa olla varsalla.Joo ei minunkaan mielestä ikä ole se päätekijä vaan se lähtökohta mikä on.Tunnen nuoriakin tontin omistajia joille jokainen ruohotupsu on taistelemisen arvoinen.Toinen asia minkätakia kannattaa taistella on kaikki mahdolliset etuudet ja tietysti kaikki yritetään saada ilman tai vähän halvemmalla vaikka tutun tutun tutun kautta.
Eräskin kaveri joka saituudestaan tunnettiin möi autoasa ylihintaan ja kaikki tiesi että eihän se sitä autoa raskis myydä.Niimpä yks kaveri kun se taas kerran kauppas sitä sano että okei.Minä ostan sen auton.Mutta eihän se sille myyjälle passannu vaan se rupesi heti epäilemään että mikä sinulla nyt on mielessä yritätkö jotenkin kieroilla.Siihempä se kauppa sitten tyssäs.
Tarinalla oli lähinnä tarkoitus kertoa että sama periaate liittyy metsäkauppaan.Moni haluais ostaa metsää mutta kun tosi asiassa ei taho löytyä niin halpaa tilaa jonka tämän tyyppiset ihmiset pystyvät ostamaan.Koska epäillään että kumminkin arvio on tehty väärin tai sitten keksitään joitakin muita syitä mikä estää kaupan.Vaikka todellisuudessa näille ihmisille jokainen euro on niin tärkeä että siitä ei olla valmiita luopumaan.Voitaisiinkaan sitä myös ahneudeksi kutsua.
Kun taas sellainen joka uskaltaa ostaa vaikkapa metsä palstoja leimautuu monta kertaa ahneeksi vaikka todellisuudessa asia on juuri päinvastoin.Minusta se voidaan tuo otsikko kääntää toisin päin että mitä vähempi omistan maata sitä ,sitä änkyrämpi olen.
Nimittäin oma huomioni on että monet jotka eivät omista oikeastaan muuta kuin omakoti tontin ja sitten peritään vaikka joku metsäpalanen ovat saivartelun huippua.Kun taas maansa ostaneet tai muuten asiaan paneutuneet ovat varsin asiallisia omistajia.Toki poikkeuksia löytyy.Minulla on hyvä esimerkki kun ostin markkinoilta metsäpalstan josta sattui löytymään hiekkaa jonku vertaa jota olen sitten pieni muotoisesti myynyt.Niin tahtoo vaan olla sillälailla että nämä jotka eivät omista maata nimeksikkään niin niiden mielestä hiekka tulisi periaatteessa lahjoittaa heille kun taas nämä maanomistajat mielellään maksavat sen pari euroa mitä kuutiosta pyydän.Olen jopa kuullut selän takana puhuttavan olevani ahne kun ei kymmentä kuutiota voi hiekkaa antaa.
Timmppahan tuossa jo oli vastannukkin tuohon kirjoitellessa edellistä.Juuri näin kävi.
Pitää olla myös oikeaan aikaan liikkeellä.Yleensä näillä kolmella isolla on kuitekin varastoa hieman enempi.Kun taas jollain sahalla on pienemmät varastot ja kun ollaan tiettyyn aikaan liikkeeellä saattaa jokin tietty saha tarvita juuri sitä sinun tarjoamaa puuta ja on valmis maksamaan siitä jopa hieman ”liikaa” saadakseen sen.
Tässä minun tapauksessa kaksi seitsemästä tarjouksesta erottui jotka oli aikalailla samoja .Paitsi juuri tuo hyvä laatuista puuta sisältävä harvennus oli sitten se joka ratkaisi toiselle tuon leimikon.Elikkä tämä kilpailutus kertoo siitä että markkinatalous pelaa.Se sai joka maksoi eniten ja oli kyllä hyvät mitatkin.Jesselle vielä että kyllähän hyvällä metsätilallisella on aina myytävää.
Ensi vuodelle on jo tehty leimikko joka on kooltaan n.1500m3.Myynti aika olisi suunniteltu varmaankin syyspuolelle 2014.Tarkoitus olisi taas kilpailuttaa,luulisin sieltä taas löytyvän jonkun joka tarvii juuri sitä minun tarjoamaa puuta.
Mitä puun hintaan tulee.Jos hinta nousee kympillä sitten laitetaan uutta puuta markkinoille.Ehkä jopa aikaistetaan joitakin hakkuita ja käytetään hinta hyväksi.
Vielä lopuksi painottaisin puun hyvää laatua.Olkoot se sitten harvennuksella tai päätehakkuussa,mutta siitä ollaan valmiita maksamaan.Totuus todellakin on tarua ihmeellisempää.
Eihän sinulla ole mitään vertailu pohjaa kun sinä et kilpailuta edes leimikoita.
Minulla on saman kumppanin kans sopimus kun sinullakin.Mutta jos lähtökohtaisestikkin jo tarjouksessa on niin paljon eroa että edes hinnantarkistuksen nousu tappiin asti( jota ei tänä vuonna itse asiassa tapahtunut)ei eroa korvaa.Ei tarvi olla matikka nero ymmärtääkseen miten kannattaa toimia.n.2000m3 kokoisessa leimikossa ero on äkkiä tuhansia euroja.
Kokeileppa niputtaa mielenkiinnon vuoksi yhteen hyvä leimikko kokonaisuus ja kilpailuta se niin luulen että voit saada vähä huonommallekkin alalle joka sisältyy leimikkoon huippu hinnan.
Luulen että saat 20 vuodelle paremman tuloksen.Joo tämä on kyllä melko mielenkiintoinen asia tämä katkonta.
Minullekkin viime talvena puhu yks motomies että oli hakannu hyvää tukkimehtää mutta oli ollu niin huono se (en nyt muista miksi sitä ohjelmaa sanotaan mikä rungon jakaa) että oli käsi syötöllä teheny.Sano vaan että eihän tuosta mitään jälkeen päin kuulunu.Jessillä on kyllä nyt aika paha illuusio nyt tuosta leimikon vaikutuksesta puunhintaan.Maalaisjärkikin sen sanoo mitä paremmin suunniteltu leimikko sitä parempi hinta.
Toinen tärkeä seikka joka kannattaa huomioida on kilpailuttaa leimikko.Vaikka homma toimiikin yhden ostajan kanssa ei se sitä tarkoita että se ei toimisi jonkin toisen toimijan kanssa.
Itse möin viime keväänä n.2000m3 leimikon. harvennusta n.500-600m3 ja avohakkuuta reilu 1500m3.Otin tarjouksia seitsemältä firmalta ja tarjouksien erot olivat yllättävän suuret.
Parhaassa tarjouksessa myös harvennuksista maksettiin päätehakkuu hinnat.Eli samoilla hinnoilla koko paketti.
Nyt voitin oikein suunnitellulla leimikolla liki 10 000e jos en ylikin kun jos olisin palastellut puukaupat pieniin osiin.
Tämmöset asiat vaikuttaa jo kannattavuuteen aikakin paljon.Kyllä kai tässäkin toimii normaalit markkinatalouden säännöt että joskus toinen hakkuu työmaa on huonompi,toinen parempi.sitten tosi hyvä ja sitten voi taas tulla huonompi jne.
Että sinäänsä olen kyllä tässä asiassa jessen puolella että ei maanomistaja hinnoittele työtä eikä raivaustarvetta vaan se on osto organisaation tehtävä.Maanomistajalle riittää että tietää mitä itse saa tuotteesta mitä on kaupaamassa.
Itse teen leimikoista suht hyviä kokonaisuuksia missä kyllä pärjään sekä minä että varmasti myös metsäkone yrittäjät.Enkä ole myöskään keppejä metsästä myynyt vaan nytkin tein reilu 10ha nuoren metsän kunnostusta raivaus sahalla jotta saadaan puille vielä lisää aikaa järeytyä harvennusta varten.Siltikin saan n.200e/ha kemera tukea eikä tuo työnä minusta niin kovahomma ollut.