Käyttäjän kepa kirjoittamat vastaukset
-
Rane ei nyt ollut ymmärtänyt mitä tarkoitin.
Tottakai tuki/ha on sama onko sinulla peltoa 10 vai 1000ha.
Tarkoitin että maatalous on mennyt siihen että sinua ei palkita hyvästä työstä vaan ennemminkin huonosta työstä.
Täälläkin eräs luomu viljelijä viime syksynä sai satoa n.30ha alalta vajon kärryn.Eikä se kärrykään mikään iso ollut.Kun taas naapuri tilallinen otti hieman enempi satoa yhden hehtaarin alalta.
Mutta siitä huolimatta tämän näennäis viljelijän tuki/ha on suurempi n.200e kun tämän toisen isännän joka oli panostanut peltoonsa ja sai hyvät sadot.
Minusta asian pitäisi olla juuri päinvastoin.Mitä arvoa tämä luomuviljelijä toi yhteiskunnalle?Eipä oikeastaan mitään.Maatalous puolella mennään koko ajan huonompaan suuntaan.
Elikkä mitä vähempi tuotat sitä enempi sinua tuetaan.Tilanne alkaa olla jo huolestuttava kun kukkia kasvattamalla saa eniten tukea ja tekee parasta tulosta.
Minun mielestä ne jotka tuottavat eniten ansaitsisivat isoimmat tuetkin koska niillä on todellinen ammattitaito jota maanviljelyssä tarvitaan.Myös ympäristölle tehokas viljely on hyväksi koska pellot oikein lannoittamalla ja ph:n kunnossa pitämällä käyttävät ravinteet täysimääräisinä hyväksi.
Metsätalouden hyvä puoli onkin se että markkinat määräävät hinta tason ja omalla ammattitaidolla on vielä merkitystä kun taas maataloudessa mennään koko ajan huonompaan suuntaan.Elikkä ammattitaidon osuus pienenee.Hyviä pointteja Reimalta.Vaikka en nyt ihan kaikista samaa mieltä olekkaan.
Joitakin vuosia sitten itsekkin käytin tuota alvia metsän ostoon.
Oli n.200 000e hakkuu alkuvuojen aikana joista kerty alv:tä mukavasti.Tuli sitte keväällä mielenkiintoinen tila myyntiin jossa oli jonnin verran kesä päätehakkuuta ja lähinnä talvi harvennuksia.
Soitin erään firman ostomiehelle että olisi hyvä tila myytävänä vielä suoraan tietyllä myynti hinnalla.Annappa reilumpi ennakko niin ostan tilan.Se tuntu onnistuvan niimpä ostin metsän,tein puukaupan,käytin alvit ostoon ja hakkasin alvi rahat seuraavana syksynä/talvena kyseisestä metsästä.
Siinä käytännön esimerkki metsän ostoon ilman lainarahaa.Tämmöisiä keinoja voi käyttää kun käyttää mielikuvitusta ja miettii miten saisi rahotusta järjestettyä.Olipa kyllä typerän olonen juttu.Todennäköisesti käytännön tieto puuttuu kokonaan.
Valitettavasti joillekkin täytyy tuottaa pettymys ja kertoa että taloudellisesti(vaikka metsään) ajatteleva ihminen ei voi uskoa sattumiin,että jospa tämä onnistuu. Koska pitkän aika välin riskit ovat liian korkeat ja tuotoista ei voi tietää mitä ne ovat.Ilman investointeja ei voi saavuttaa valitettavasti korkeaa tuottoa joka on tärkeä ymmärtää niin metsätaloudessa kuin muunlaisessakin yritys toiminnassa.
Metsässä se kiteytyy yksinkertaisesti näin että jos uskot pelkkiin sattumiin niin tulevaisuudessa myyt vähän ja halvalla.
Jos taas teet investoinnit hyvin mutta myös mahdollissimman halvalla myyt paljon ja kalliilla.Nythän on ehdottomasti kannattanut käyttää velka rahaa metsien ostoon.Korot ovat alhaalla ja korko menot voi vielä vähentää verotuksessa.Kyllä tämä aika on ehdottomasti kannattanut käyttää hyväksi joka alkoi 2007-08 kun korot laski talouden alamäen mukana.
Oikeanlaisilla metsien ostoilla on saanut pääoman tuoton varsin mukavaksi joilla kattaa lainan hoitokulut varsin mukavasti ja vielä jääkin.
Joku tuolla kirjoitti ettei metsää kannata ostella.Minun mielestä köyhän ainoa tie vaurauteen perustuu vieraan pääomaan käyttöön joilla ostetaan tuottavaa varallisuutta jotka sitten aikanaan tuottaa sinulle hyvin vointia.Eli pelkistettynä osta varoja elä velkoja.Itsekkin suosin tuota 10 vuoden perspektiiviä joista täällä ainakin pete mainitsi.Hyvään tasaiseen kassavirtaan riittää että pidän kehitysluokat sellaisina että 03 on eniten,sitte 02 jne.Käytännössä se takaa sen että on joka vuodelle hakkuita.Puunlaatua pidän tärkeänä.Huonolaatuisista metsistä en ole kiinnostunut.
300ha olen onnistunut hankkimaan kodistani 10km säteeltä.Niiden hoidon pystyn hoitamaan itse varsin tehokkaasti niin kuin puun takaa mainitsi.Muilla kauempana sijaitsevilla tiloilla käytän enempi ostopalveluita.Niin eiköhän se silloin kerro ammattitaidon puutteesta jos mhy:t ynm. metsätoimijat ovat jotenkin este kannattavaan metstän hoitoon ja varsinkin jos sen tekee vielä osto palstojen kautta markkinoilta.
Tämä 95/5 sääntö pitää aika hyvin paikkansa.Tarkoittaa että 95% näkee tai keksii esteitä ja 5% näkee mahdollisuuksia yleensäkkin varsinkin rahaan/omaisuuteen liittyvissä asioissa.Reimankin täytyy muistaa myös yksi perus sääntö joka koskee myös metsänostoa ja se on se että voitto tehdään aina ostettaessa ei suinkaan myytäessä.Sieltähän se tietysti sitten korkokin tulee kannattavalle metsätaloudelle.
Näinhän se tietysti on että nykyinen korkotaso pitää metsätilojen hintoja korkealla.Luulempa että kun korot rupeavat nousemaan niin metsätilojen hinnatkin rupeavat ainakin jonkun verran tippumaan.
Toinen asia joka nostaa hintoja on se että on trendikästä omistaa metsää, tämä näkyy tietyn kokoisissa ja tiettyyn hinta luokkaan sisältyvissä metsätiloissa.Aika hyvä tuo Reiman kirjotus tuosta puuntuottaja yrittäjästä ja metsänomistajan erosta.Voisin allekirjoittaa määritelmän.
Eihän esim.sellaisessa toiminnassa jossa maksetaan pienistä metsäpalstoista(joskus myös aika suurista mutta harvemmin) arvoonsa nähden monin kertaisia hintoja vain saadakseen ne ole kyllä kysymyksessä todellisesta yittäjyydestä, Vain jostain ihan muusta.