Käyttäjän karukko kirjoittamat vastaukset
-
Mikäli metsävähennystä on käytettävissä, niin itse pyrin määräsäädöllä nollatulokseen. Alijäämähyvitykseen en tahdo uskoa millään, joten parempi on olla haaskaamatta metsävähennysvarantoa.
Nyt kun keväällä saapuu veroehdotus, niin pitää nyt oikein suurennuslasilla katsoa, miten tämä menee ja onko siipasta tältä osin hyötyä. Mekin molemmat ollaan palkkatöissä ja näitä tappiovuosia tulee väkisin, kun menot ja tulot pitää kirjata rahan liikkumisen perusteella. Menovarauksen käytöstä luin jostain, että sillä ei ainakaan palkansaajan kannattaisi tulostaan parannella vaan tehdä tarjolla oleva tappio.
Joo..hyvä puhua muustakin kuin rakkaudesta;) Tätä jäin pohtimaan, lainaus Verohallinnolta:
”Puolisokorotus
Puolisoiden verotuksessa alijäämähyvityksen enimmäismäärä lapsikorotuksineen on yhteinen. Jos toisen puolison alijäämähyvitys jää alle enimmäismäärän, käyttämättä jäävä osa siirretään toiselle puolisolle. Käytännössä näin käy silloin, kun toisen puolison alijäämähyvitys ylittää alijäämähyvityksen ylärajan (1 400 euroa + mahdollinen lapsikorotus) ja toisella puolisolla ei ole alijäämää tai alijäämähyvitys jää alle ylärajan.
Esimerkki: Matilla ja Maijalla on yksi yhteinen alaikäinen lapsi. Matin ansiotuloista menevän veron määrä on 15 000 euroa. Matin pääomatulojen alijäämä on 11 000 euroa. Maijalla ei ole lainkaan pääomatulojen alijäämää.
Alijäämähyvityksen osuus, eli 30 % Matin pääomatulojen 11 000 euron alijäämästä olisi 3 300 euroa. Alijäämähyvityksen enimmäismäärä on kuitenkin 1 400 euroa. Maijan alijäämähyvitys (1 400 euroa) siirretään Antin hyväksi, koska Maijalla ei ole lainkaan pääomatulojen alijäämää.
Myös alijäämähyvityksen lapsikorotus huomioidaan Matin verotuksessa. Matin alijäämähyvityksen enimmäismääräksi tulee siis 3 200 euroa (oman alijäämähyvityksen enimmäismäärä 1 400 e + puolisolta käyttämättä jäänyt 1 400 e + lapsikorotus 400 e).
Tämä 3 200 euroa vähennetään alijäämähyvityksenä Matin ansiotulojen verosta. Matin ansiotuloista menee veroa 11 800 euroa (15 000 e – 3 200 e).”
Tässä Maijalla ei olisi osuutta metsäomaisuudesta, koska ei ole syntynyt tappiollista tulostakaan, ei ainakaan metsätaloudesta. Mutta Maija antaisi, tässä tapauksessa alijäämähyvitystään..
Itse käytän Suonentiedon Metsäneuvosta. Sen vuosimaksu on pikkasen korkeampi, mutta on ominaisuuksia sen edestä. Käytän tosin sen moniyritysversiota, koska teen useampia. Kokeilin Metteäkin, mutta minulla tuli ongelmia, koska oma tietokoneen taulukkolaskentaohjelma ei oikein sen kanssa pelittänyt.
Kun ikärajamiehet jo kovalla kiireellä askartelevat metsäteiden varsille K-60 -kylttejä, niin miten olette suunnitelleet asian metsien ostopuolella? Myykö Laatumaa enää alle 60 -vuotiaille, meneekö ostajan ikäräja 50:ssä vai peräti 40:ssä ikävuodessa? Seuraavatko esim. puuyhtiöt esimerkkiä myydessään metsäomaisuuttaan?
Jos ei saa omistaakaan, niin ei kait sitä voi sitten ostaakaan? Vai siirretäänkö metsä heti lainhuudon jälkeen saman tien valtiolle?
Valtion metsien valtiolle tuloutuksesta taitaa olla jo nytkin kohtuullinen osa metsäkiinteistöjen myyntituottoa ja ei tästä montaa päivää ole, kun uutiset kertoivat, että sitä pitää kiihdyttää entisestään.
Mielestäni kyseessä oli harvinaisen typerä ja meitä metsänomistajia halveksiva ehdotus huutaa valtiota apuun. Että oikein pakkolunastettaisiin vain omistajan ikään perustuen palvelemaan yksityisten liikeyhtiöiden raaka-ainehuoltoa. Tämä oli astetta pöhlömpi ehdotus, kuin metsän kiinteistövero. Samoilla tulilla valtio voisi pakkolunastaa myös ikäihmisten omistamat käyttämättömät pellot, jotta ei vaan rehuteollisuus jäisi ilman raaka-ainetta
Mitä valtio sitten tekisi hankkimillaan metsillä? Laitetaanko kaikki työttömät pakkokeinoin niitä raivaamaan? Metsäteollisuus on tähän mennessä saanut ja tulee saamaankin kaiken tarvitsemansa raaka-aineen suomalaisilta perhetiloilta.
Voisit tehdä niinkin, että pidät tuvan edelleen yksityistalouden rakennuksena ja veloitat kuluna metsäveroilmoituksella sopivaksi katsomasi vuosikorvauksen. Samoin, kuin esim. mönkijän tuntiveloitus silloin, kun se ei ole metsätalouden konekalustossa.
Jos verottaja kysyy, niin vastaat laskelmallasi ja sitten käy miten käy.
Mikäli siirrät tuvan metsätalouden kirjanpitoon, niin kait sille pitäisi määritellä käypä arvo, josta poistolaskenta aloitetaan? Jossain ohjeessa taisi olla, että poistot olisi 20% vuodessa menojäännöksestä.
Veroilmoitusohjeessa sanotaan, että vain TILILLESI maksettu tuki ilmoitetaan tuloksi. Jos laskuilla on vähennetty, niin siitä vain nettomeno ja alv.
Onneksi metsäyhtiöiden kirjanpito-ohjelmat on nyttemmin rakennettu niin, että vain pelkkä alvikin voidaan kirjata. Usein joutuu kuitenkin tekemään samasta tositteesta kaksi vientiä, jos maksettavaakin on syntynyt.
