Käyttäjän käpysonni kirjoittamat vastaukset
-
Arto, meillä Suomessa myös talouskasvu ja työn tuottavuus on ollut vähäisempää kuin useimmissa muissa maissa, joten ei ole edes ansaittu parempaa ansiokehitystä. Kyllä edelleenkin se palkka ja palkan korotukset on ansaittava paremmalla työn tuottavuudella ja talouden kasvulla, tyhjästä ei voi palkankorotuksia ansaita.
Tässä suometsätieteen professori Annamari Laurenin haastattelu:
Erityisesti tämä kohta iskee:
Laurén muistuttaa, että luonto ei tottele poliittisia tavoitteita. – Luonto seuraa omia lakejaan ja meidän pitää tuntea ne lait. Ojitetut metsät ovat monella tapaa jo muuttuneita ekosysteemejä ja siksi ennallistaminen voi olla harhaanjohtava termi. Suometsien kohdalla neutraalimpi ilmaisu on uudelleen vettäminen.
Poliitikot ja ympäristöihmiset ikään kuin haluasivat käskyttä luontoa omien halujensa ja tavoitteidensa alle, asetetaan esim. aikarajoja, mihin mennessä mitäkin pitäisi tapahtua, mutta luonnolla on omat aikataulunsa, jotka ei tottele typerien ihmisten haluja ja (poliittisia) tavoitteita.
Olen samaa mieltä kuin Tere Sammallahti, on silkkaa valheellista höpötystä että euroopan metsäisimmän maan metsät olisivat päästölähde.
Lukesta on tullut poliittinen toimija. Koko puljun johto pitäisi vaihtaa puolueettomiin ihmisiin.
https://x.com/TereSammallahti/status/1884896497164067064?t=azS0r7rOkjxQ94s6KHkdjg&s=19
Mistäs me saataisiin Suomeen oma Milei?
En usko että nykypoliitikot puoleesta riippumatta saa mitään muutos aikaan Suomessa, kaikki ovat arkaa lullukkaväkeä. PURRA sentään yrittää jotain.
Audiomedia: Suometsien ennallistamisesta ei ole ilmastohyötyjä, sanoo professori
Ennallistaminen kannattaa joillakin kohteilla, mutta kaikkiin suotyyppeihin se ei sovi.
MT Metsä|Metsänhoito
28.1.202515:00
Anniina Jokinen
Soiden ennallistaminen ei ole ratkaisu ilmaston lämpenemisen hillintään, sanoo suometsätieteen professori Annamari Laurén.
”Soiden ennallistamiseen asetetaan liian suuria odotuksia ilmastotavoitteiden suhteen. Ennallistaminen vaikuttaa ilmastoa lämmittävästi ainakin 100 vuotta, minkä jälkeen se alkaa tuottaa toivottavia tuloksia”, Laurén sanoo Audiomedian tiedotteessa.
Suometsien hiilitaseeseen pitäisi Laurénin mukaan laskea sekä puustoon että maaperään sitoutunut hiili.
Ojitetut suot ovat hiilinieluja, kun puuston kasvu lasketaan mukaan. Jos suo kuivatetaan, maan hiilivarasto vähenee. Jos ilmastoa halutaan viilentää alle sadan vuoden tähtäimellä, suometsät kannattaa pitää puustoisina ja nostaa pohjaveden pintaa tuotannossa olevissa suometsissä, Laurén sanoo.
”Tuottavia metsämaita ei lähtökohtaisesti pitäisi ennallistaa, koska ne ovat puuntuotannollisesti tärkeitä ja toimivat hiilinieluina. Jos ennallistaminen tehdään metsänhoito edellä, niin ei mennä kovasti pieleen. Sellaiset suoalueet, missä metsänhoito ei onnistu, voidaan ennallistaa.”
Esimerkiksi varpu-, puolukka-, mustikka- ja ruohoturvekankaat ovat sellaisia suometsätyyppejä, joilla ennallistaminen ei kannata.
Rahkaturpeiset, huonosti vettä läpi päästävät suot sopivat ennallistamiseen hyvin. Ympäristölle arvokkaat vanhat korvet voi ennallistaa luonnon monimuotoisuuden lisäämisen vuoksi.
Persuillekin naureskeltiin aikoinaan, kun väittivät tuulivoimasta aiheutuvan haittaa mm. lepakoille ja monille muille eläimille, mutta oikeassa olivat:
Tuulivoimasta paljastui uusia riskejä – monen huoli on nyt herännyt: ”Erittäin vakava kysymys”
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010991536.html
