Käyttäjän käpysonni kirjoittamat vastaukset
-
Jos on hyvälaatuista haapatukkia, kannattaa myydä, Pieksäwood ostaa:
Pintavalutuskentät ei Kärkkäisen mukaan ole kovin tehokkaita:
Lainaus:
<h2>Pintavalutuskentät</h2>
Kunnostusojituskirjallisuudessa kerrotaan, että pintavalutuskentät ovat ainoita vesiensuojelurakenteita, joilla pystytään poistamaan ojitusalueiden purkuvedestä sekä kiintoaineita että ravinteita. Pintavalutuskenttä on alue, jonne ojitusalueen purkuvesi johdetaan yleensä laskeutusaltaan kautta tasaisesti koko alueelle siten, että sillä oleva kasvillisuus ja mikrobit käyttävät ravinteita ja muutoin vesi suodattuessaan kasvillisuuden ja maa-aineksen kautta puhdistuu kiintoaineista.Pintavalutuskenttinä käytetään mieluusti ojittamattomia soita, mutta kenttiä tehdään myös ojitusalueelle tukkimalla ojat. Maaperän on oltava kalteva, jotta vesi valuu sen läpi purkupuolella oleviin ojiin ja sieltä edelleen vastaanottavaan vesistöön.
Pintavalutuskentillä murheena ovat oikovirtaukset, joita pyrkii syntymään alueelle vettä tuovien ojien ja alapuolisten keräys-ojien väliin. Oikovirtauksia syntyy pääasiassa tulvaveden aikaan. Liikkuva vesi on tehokas löytämään kohdat, joilla eroosio aiheuttaa uoman syntymisen.
Pintavalutuskenttiin tarvitaan paljon pinta-alaa. Sopivan kaltevuuden paikkoja saattaa olla vaikea löytää.
Teoriassa pintavalutuskentät ovat tehokkaita ratkaisuja, mutta tutkimusten mukaan ne eivät ole niin hyviä kuin toivotaan. Kesällä 2010 kerättiin suuri empiirinen aineisto, 24 suomalaista turvetuotantoalueita palvelevaa pintavalutuskenttää. Kentiltä mitattiin muun muassa purkuveden kemiallinen hapenkulutus ennen pintavalutusta ja sen jälkeen. Tutkimus on julkaistu vuonna 2012 sarjassa Suomen ympäristö numerona 33 nimellä Turvetuotannon vesistökuormituksen ennakointi ja uudet hallintamenetelmät.
Tulokset ovat masentavia. Julkaisun taulukko 5 kertoo, että pintavalutuskenttä keskimäärin lisäsi kemiallista hapenkulutusta, ei suinkaan vähentänyt sitä, kuten tavoite vesiensuojelussa on. Haitallinen vaikutus ei ollut keskimäärin suuri, prosentin luokkaa, mutta pahimmillaan pintavalutuskenttä heikensi purkuveden tilaa olennaisesti. Hietalahdenaavan pintavalutuskentällä purkuveden kemiallinen hapenkulutus lisääntyi 35 prosenttia. Suorastaan dramaattista oli, että kokonaisfosforin määrä lisääntyi pintavalutuksessa siellä peräti 272 prosenttia.
Muissa pintavalutuskenttiä koskevissa tutkimuksissa on havaittu ongelmia, jotka liittyvät siihen, että ravinteita pidättäneet kasvit kuihtuessaan talveksi voivat vapauttaa ravinteet uudelleen veteen. Tästä syystä koko vuotta koskeva ravinteiden pidättämistaso saattaa olla vähäinen pelkästään kasvukauden aikaiseen pidätyskykyyn verrattuna. Myös mikrobiologinen pidättämiskyky saattaa olla vähäinen vuositasolla verrattuna lämpimän vuodenajan tuloksiin. Tutkimuksissa on myös todettu pintavalutuskenttien kasvillisuuden muuttuvan nopeasti. Tämän vuoksi pintavalutuskentiksi eivät sovi luonnonsuot, joilla on monimuotoisuusarvoja.
Muutama lainaus pitkästä kirjoituksesta, yritin kopioida jutun kokonaan, mutta ei mahdu yhteen viestiin.
Pohjoisella pallonpuoliskolla on tehty runsaasti entistämistyötä muutaman viimeisen vuosikymmenen aikana. On myös tehty tieteellisiä tutkimuksia, miten soiden entistäminen on vaikuttanut pintavesiin.
Vakuuttava tieteellinen näyttö on, ettei entistäminen ole helppoa eikä välttämättä tuota positiivisia tuloksia ainakaan pitkään aikaan. Esimerkiksi Skotlannista on raportoitu, että poistettaessa puusto ojitetulta alueelta ja pyrittäessä entistämään suo luonnontilaan, alueelta purkautuva vesi on heikentynyt laadultaan ojitettuun suohon verrattuna. On raportoitu, että ravinteista erityisesti fosforin määrä on lisääntynyt, ja poistovedessä on aiempaa enemmän humusaineita. Vielä ei ole varmaa tietoa, kuinka kauan kestää, ennen kuin ennallistetun suon purkuvesi palaa edes samaan tilaan kuin ojitetulla puunkasvatusalueella oli. Ilmeisesti tarvitaan kymmenen vuotta tai enemmänkin.
Myös Englannissa tehdyt tutkimukset viittaavat siihen, että saattaa kestää hyvin kauan, ennen kuin entistämisen aiheuttama orgaanisen hiilen lisääntynyt määrä vedessä alkaa alentua. Tutkijoiden viesti on selvä: ”Turvemaiden entistämisen vaikutuksiin veden laadun parantamisessa tulee suhtautua varovaisuudella.”
Kansainvälisiä tiedelehtiä seuraavat tutkijat ovat Suomessakin päätymässä siihen, että ennallistaminen voi pitkään heikentää pintavesien tilaa. Kyseessä ei ole ojien tukkimisen aiheuttama veden samentuminen ja kiintoaineen siirtyminen veteen, vaan monimutkainen biologis-kemiallinen prosessi, joka käynnistyy entistämisen aiheuttamasta epävakauden lisääntymisestä.
Arvio on, että lähivuosina ja lähivuosikymmeniä soita entistetään runsaasti. Tämä merkitsee, että ravinnekuormitus on vesistöissä voimakkaasti lisääntymässä. Kaikissa tapauksissa ei ole mahdollista johtaa entistettyjen soiden purkuvettä ojittamattomille soille, joka olisi yksi ratkaisu ongelmaan. Toinen mahdollinen ratkaisu on, että ennallistettavien soiden pinta-alan pitäisi olla vastaanottavan vesistön valuma-alueen pinta-alasta riittävän pieni.
Tämänhetkisen tiedon perusteella soiden entistämisestä ei kannata innostua liikaa ainakaan pintavesien laadun kannalta. On parasta ensin tutkia, mitä entistettäessä tapahtuu pintavesille. Myös entistämistekniikkaa on kehitettävä ennen laajamittaisen toiminnan alkua.
Toisaalta jos ei piitata pintavesien heikkenemisestä, tuoreet kotimaiset tutkimustulokset osoittavat, että entistäminen palauttaa ojitettuja turvemaita lähemmäksi luonnontilaisia soita monimuotoisuuden kannalta. Nopeimmat tulokset on saatu korpimetsissä, kun taas ravinneköyhillä mäntysoilla muutokset ovat hitaita.
Kuinka paljon tutkijatkaan oikeastaan tietävät luonnosta, kun tämäkin tuli yllätyksenä:
Uusi havainto oravista löi tutkijat ällikällä: ”Järkyttävää”
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010914039.htmlIlmastonmuutos ja luontokato ovat
SEURUSTA kulutiskeskeisestä elämäntavasta, konsumermismistä.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Konsumerismi
Keskustelu hiilinieluista, sähköautoista tai energian tuotantotavoista on lillukanvarsiin takertumista, koska oleellista on ylikulutus, rajallisista resursseista ei voi saada aikaan rajatonta kasvua. Sitäpaitsi toivoa on sikäli että erään netistä löytämäni uutisjutun mukaan väestönkasvu on loppunut kaikkialla muualla paitsi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Siis myös Intiassa ja Kiinassa, jotka on maailman väkirikkaimpia valtioita.
