Käyttäjän käpysonni kirjoittamat vastaukset
-
Tietysti PEFC-sertifioinnin ja kymppipykälän vaatimat jutut, mutta jos tarkoitetaan sellaisia vapaaehtoisia luonnonhoitotoimia, jotka olisi voinut jättää tekemättäkin, niin mulla on yks noin puolen hehtaarin vaikeapääsyinen metsännurkka, jossa kasvaa etupäässä haapaa ja muutakin lehtipuuta, osa jo pystyyn ja maahan lahonneita, tuollainen vähän lehtomainen kohde, niin sen olen jättänyt ”herran haltuun” pärjäilemään itsekseen ilman ihmisen kosketusta
Ei ne mulle mahda mitään,minä voin yksityisenä metsänomistajana hakata metsiäni niin paljon kuin huvittaa,häh häh hää.
Muista ajan, kun motolla tehtiin vain päätehakkuut ja myöhemmät hakkuut, mutta ensiharvemnukset vielä metsurityönä, niihin aikoihin alettiin kyllä jo tekemään ensimmäisiä eh:a motolla ja varsinkin vanhemman polven metsäammattilaiset kauhistelivat asiaa, sanoivat että motolla ensiharvennuksen teko on metsän pilaamista, jo senkin takia että korjuuvaurioilta ei voida välttyä.
Mutta nuoremmat metsäammattilaiset vain hokivat että tehokkuus tehokkuus tehokkuus ja niinpä aika nopeasti motoharvennus yleistyi ja metsurit saivat väistyä.
Ja oikeassa olivat, kyllä ainakin isoilla hakkuu- ja ajokoneilla eh-metsät pilataan. Johan pelkästään 4-5 metriä leveät ajourat ja vielä leveämmät urien risteykset ja mutkat vie tolkuttomasti pinta-alaa pois puun kasvatukselta, suoranaista metsän haaskausta tuollainen. Mutta tämä hyväksytään nikottelematta. Tehokkuuden nimissä kaikki tämä hölmöily.
Metsurit takaisin tekemään ensiharvennuksia ja puiden kuljetus maataloustraktoreilla tai pienillä kapeilla ajokoneilla, 3,5 metriä pitää olla ajouran maksimileveys.
Olipa taas hyvä kolummi Seppo Vuokolla tänään 19.12. Maaseudun Tulevaisuudessa näistä asioista, tuntuu olevan ainoa selväjärkinen tässä loputtomassa hössötyksessä.
Ei ne nielut ole romahtaneet, jos otettaisiin ojittamattomien soiden sitoma hiili huomioon laskelmissa, samoin pelloilla kasvavan sadon sitoma hiili myös.
Nykyiset laskemtamenetelmät on huijausta
Pienhiukkasongelmasta päästään kattila- ja polttotekniikkaa kehittämällä.
Yksityistalouksissa on maassamme varmasti tuhansia sellaisia tulisijoja, jotka päästää paljon pienhiukkasia ilmaan, tämä on tietysti hankalasti ratkaistava ongelma, sillä jos niille annetaan välitön käyttökielto, niin metelihän siitä syntyy, eikä se ole muutenkaan reilua, täytyy vain ajan kanssa ratkaista ongelma, eli kovat vaatimukset uusien tulisijojen hiukkaspäästöille. Näin saataisiin puulämmityksen vastustajat, jotka vetoaa hiukkaspäästöjen haittoihin, hiljaisiksi.
Nuohooja kävi pari viikkoa sitten, ja ihmetteli että onpa puhdas hormi, vaikka se oli nuohottu tätä ennen 2,5 vuotta sitten, joten osoittaa vaan että oma alapalokattila, 11 v. vanha, polttaa aika puhtaasti puuta. Tosin edellyttää että itse nuohoan kattilan konvektioputket ainakin kerran kuukaudessa.
Itsellä Ariterm 35+ alapalokattila ja 2000 litran varaaja pitävät torpan ja käyttöveden lämpöisinä, saunassa Harvian 20 pro puukiuas antaa makoisat löylyt. Näillä pysyy sähkölaskut pienenä.
Minkäänlaisia lämpöpumppuja ei ole.
Maaseudullakin ihmisistä on tullut laiskoja, jopa metsää omistavat maatilalliset sekä muut metsää omistavat ovat viime vuosina innokkaasti hankkineen kaikenlaisia lämpöpumppuja taloihinsa, kun eivät viitsi enää polttopuusavottaa tehdä.
Onhan tietysti puulla lämmittäminen työlästä ja aikavievää, varsinkin se puun saaminen metsästä pois ja klapien teko ja jatkokäsittely, mutta kyllä se nyt korkean sähkön hinnan aikana tuntuu palkitsevalta, ei ole tarvetta sisälämpötilaa laskea eikä saunomista vähentää.
Huskulta on nyt tulossa kauan odotettu, oletettavasti kova kilpailija Stihlin 201:lle:
Omissa metsissäni olen pannut merkille, että uudistusaloilla kun perataan ojat, niin parina ensimmäisenä vuonna perkuun jälkeen vesi virtaa ojissa hyvin, mutta sitten ojat alkavat aika äkkiä heinittymään ja sammaloitumaan pohjasta, myös vesaikoituminen ojissa on nopeaa, ja tietyillä maalajeilla ojien reunat sortuu helposti kovien sateiden aiheuttamana ja tämän seurauksena tapahtuu nopea ojien liettyminen ja ojat madaltuu jo liikaa, vesien virtus siis ylipäätänsä heikkenee ja kiintoaines jää helpommin heinittyneiden ojien pohjiin, joten en olisi kovin huolissani metsäojien haitallisista vaikutuksista vesistöihin.
Silloin kun vihervasemmisto ulisee kepun tekemisistä, on kepu tehnyt jotain oikein.
Muuten totean että täänne kirjoittelevat vihervasemmistolaisesti ajattelevat vasemmistolaiset, oikeistolaiset sekä pietikäiskokoomukselaiset voivat ihan vapaasti lahjoittaa maansa vaikka ilmaisksi Ohisalon suojelukseen.
Itse aion jatkaa metsieni hoitoa maksimoiduilla tehokasvatusmenetelmillä.