Käyttäjän käpysonni kirjoittamat vastaukset
-
Eihän täälllä saa keskustella, ainakaan ikävistä asioista.
^^Sopii kysyä, missä on metsänomistajien edunvalvonta ja yhteistoiminta.
Niin, Suomesta puuttuu vielä metsänomistajien OMA* etujärjestö, pitäisiköhän sellainen perustaa, ketkä alkaa puuhamiehiksi?
*nyt ollaan vielä MAATALOUSTUOTTAJIEN KESKUSLIITON alajaosto pelkästään.
Vaikka metsänomistajia on 600 000 ja maataloustuottajia joku 40 000.
Meillehän mainostetaan että mhy:t ajaa METSÄNOMISTAJAN etuja, eli tuo työntekijä toimi metsänomistajan edun ajajana, joten ei hän työnantajan etuja vastaan toiminut, koska mhyn etu on sama kuin metsänomistajan etu.
Mhy:iden pelastus on metsänomistajakunnan kaupunkilaistuminen, heissä on paljon metsäasioista ymmärtämättömiä, jotka tarvitsevat kaikenlaisia yhdistyksen palveluita. Itse maajussimetsänomistajana olen koko ikäni temunnut metsissäni, enkä paria valtakirjakauppaa enempää ole mhyn palveluksia tarvinnut. Pärjäisin ilman jäsenyyttäkin, kannatuksen vuoksi olen jäsenenä pysynyt. Harkinnassa on luopua jäsenyydestä, tosin lähivuosina on edessä eräs metsäautotien perusparannus, tarvitseekohan siihen neuvonnallista apua mhy:ltä? Sitä funtsailen.
Mikäs tuo Autotune ominaisuus on, ja löytyykö se tuosta 555FX mallista?
Onko se samanlainen ominaisuus kuin Stihlin sahojen M-tronic?
Tuo kuivuus alkaa nyt vaikuttamaan. Alkaa mättäät olemaan aika kuivia, ja viikko sitten istutetut kuusentaimet alkaa jo kellastumaan. Vaikka olis oikeaoppisesti märät paakut, niin kun maa ympärillä on rutikuivaa, niin siinä ei taimi kauaa juhli. Toisaalta osasin jo varautua siten, etten istuttanut ihan mättään korkeimpaan kohtaan. Maalajit mättäässä vaihtelevat, ja piti etsiä hienompaa ja kosteampaa ja pehmeämpää maata, mihin taimet iskeä. Lisäharmia aiheutti peratuista ojista tullut savi, joka vähensi hyviä istutuspaikkoja, lisäksi oli liikaa näitä höttömättäitä, joissa oli alla risuja tai pehmeää paksua turvetta. Ja myös näitä pelkkiä turvemättäitä, joissa ei ole lainkaan maa-ainesta. Ei mene aina mätästäjälläkään ne hommat niin kuin oppikirjoissa.
Jos on metsänomistaja joka sahallaan tekee polttopuuta, harvennushakkuuta ja vain satunnaisesti kaataa isoja, vähintään kahden – kolmen tukin runkoja, ja haluaa omistaa vain yhden sahan, niin hänelle 241 on varmaan mainio hankinta, mutta jos kokee tarvitsevansa kaksi sahaa, niin silloin yhdistelmä Stihl 201+ Husqvarna 550 tai muu vastaava 50 kuutioinen saha on mainio yhdistelmä, jolla kattaa kaikki sahaustarpeet. Päätehakkuitahan kukaan metsänomistaja ei nykyisisn moottorisahalla enää tee, joten yli 50 kuutioisen sahan hankinta ei ole järkevää eikä tarpeellista.
Ja toisin kuin moni väittää, niin todellisten ammattilaisten mielestä Stihl 201 on parempi saha kuin edeltäjänsä 200-malli
Niin, kyllähän tuo 201 on aivan yhtä hyvä, ellei jopa parempi, kuin 200 ms
Kyllähän tämä ketju on siis aika huonoa mainosta tuolle sahalle, ei helvetti sentään, ei oo tolkkua jos joutuu sahaa viemään huoltoon lähes uutena. Kyllä sahan pitää pelata moitteettomasti heti alusta lähtien ilman säätelyjä ja kiekottamisia, taitaa olla jonkinlaisia keskeneräisinä myyntiin laitettuja sahoja nuo teidän rakkineenne, taidan tyytyä ostamaan jonkun ihan perinteisen sahan ilman mitään perkeleen tietokonesäätöjä, ei moottorisahoissa tarvita mitään perkeleen mikroprosessoreita, ja on ennen kuulumatontna että moottorisaha pitää vieäd huoltoon johonkin perkelen ”PENKKIIN” ainoa penkki mihin minä sahani laitan, on ihan istumiseen tarkoitettu penkki.
Nyt vaan jatkukoon edelleen keskustelu puulla lämmittämisestä.
Nyt on helpottunut lämmittäminen, kun ei ilmojen lämmettyä tarvitse enää joka päivä laittaa tulia kattilaan.
Vai onko aiheesta jo kaikki tarpeellinen sanottu?