Käyttäjän käpysonni kirjoittamat vastaukset
-
katsokaapa huviksenne tätä linkkiä:
airforestry.com
ei enää huolta kelirikosta, jos ruotsalaisia on uskominen…
Mahtaa olla kallis tapa korjata puuta tuo….?
Näkisin että EU:ta suurempi uhka metsätaloudelle ainakin Etelä- ja Keski-Suomessa tulee olemaan ja osittain on jo nyt roudattomat ja lumettomat talvet. Se haittaa suuresti talviaikaista korjuuta, varsinkin kun sateiden on ennustettu lisääntyvän erityisesti talviaikaan. Kun kaikkia leimikoita ei vaan voi kesäaikana korjata. Jotkut uskovat tämän ongelman hoituvan teknologialla ja erilaisilla vippaskonsteilla, ehkä jossain määrin onnistuu, mutta vain jossain määrin, mutta kalliiksi sekin tulee.
Ja roudattomuus lisää myös erilaisten tuhojen riskejä.
Näkisin että EU:ta suurempi uhka metsätaloudelle ainakin Etelä- ja Keski-Suomessa tulee olemaan ja osittain on jo nyt roudattomat ja lumettomat talvet. Se haittaa suuresti talviaikaista korjuuta, varsinkin kun sateiden on ennustettu lisääntyvän erityisesti talviaikaan. Kun kaikkia leimikoita ei vaan voi kesäaikana korjata. Jotkut uskovat tämän ongelman hoituvan teknologialla ja erilaisilla vippaskonsteilla, ehkä jossain määrin onnistuu, mutta vain jossain määrin, mutta kalliiksi sekin tulee.
Ja roudattomuus lisää myös erilaisten tuhojen riskejä.
Sen sijaan että siilipuolustuksessa vastustetaan esim. pakollista metsänhoitosuunnitelmaa ja ilmastohyötyanalyysiä, niin voisi yrittää katsoa asiaa toisesta näkökulmasta.
Nimittäin nykyään on aika paljon passiivisia metsänomistajia, jotka vähät välittävät metsistään. Jospa pakollinen hoitosuunnitelma saisi heidät aktiivisemmiksi. Ja jos suunnitelman toteutumista vielä seurataan, ei se jää kuolleiksi kirjaimiksi paperilla, vaan saa aikaiseksi käytännön hoitotöitä metsissä.
Ja kun tiedetään että hakkuun jälkeisistä uudistamistöistä moni vielä lintsaa, niin pakollinen suunnitelma seurantoineen saisi nämä laiskurit tekemään sen uudistamisen päätehakkuun jälkeen.
Joten pakollinen hoitosuunnitelma seurantoineen voisi jopa parantaa kokonaisuudessaan suomalaisen metdänhoidon tasoa.
On naurettavaa nyt ilakoida että ei se eu kieltänytkään avohakkuita. No ei kieltänyt mutta viesti on että suositellaan niitä kuitenkin tehtävän poikkeustapauksissa.
Mutta mitä tapahtuu jatkossa? Jos meillä avohakataan kuitenkin entiseen tapaan, niin eu tulee nostamaan tästä äläkän, ja voi olla että tulee sit kuitenkin tiukennuksia.
Kuinka paljon meillä on tehty päätehakkuita metsissä, jotka on kasvatettu NYKYISTEN metsänhoito-oppien ja suositusten mukaisesti?
Olisihan se hyvä todistaa käytännössä, eikä vain paperilla olevien laskelmien perusteella, että nykyisten metsänkasvatusmenetelmien avulla metsä kasvaa ja TUOTTAA parhaiten.
Noin yksilötasolla, miten sitä jaksaa enää motivoitua metsänhoitotoimenpiteisiin,jos on epävarmuutta siitä, miten metsiä saa tulevaisuudessa käsitellä. Vielä on jaksanut, kun on ajatellut että jälkipolvi hyötyy varhaisperkauksista, taimikonraivauksista, ensiharvennuksista,ojien perkaamisista ym. Mutta hyötyykö enää tulevaisuudessa? Ja kiinnostaako niitä edes omistaa metsää, jos siitä ei saa taloudellista hyötyä. Itsellä 2 lasta, jotka sen verran pieniä vielä, etteivät oikein näistä metsäasioista vielä ymmärrä.
Tästä massiivisesta ongelmasta ei mediassa kirjoiteta, miksi?
No siksi kun medioiden toimittajat,varsinkin nuoremmassa polvessa, ovat valtaosin vihreitä ja vasemmistoliittoa kannattavia, se näkyy juttujen painotuksissa, valinnoissa ja näkökulmissa.
Nytkin kovasti uutisoidaan vihreiden närkästyksestä Marinin ja Löfvenin kirjeestä komissiolle, se närkästys on saanut paljon palstatilaa ja lähetysaikaa eri medioissa. Media antaa paljon palstatilaa vihreille ja ympäristöjärjestöille.
