Käyttäjän käpysonni kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 381 - 390 (kaikkiaan 707)
  • käpysonni käpysonni

    Puhdistmatta ne laskeutusaltaat jää!

    Kun aukon maanmuokkauksen yhteydessä perataan ojat ja kaivetaan ne altaat, ja kun taimikko kasvaa, niin  milloin menet kaivurin kanssa altaat puhdistamaan? Aikaisintaan ensiharvennuksen yhteydessä, kun tehdään ajourat, ei ole järkeä sitä ennen lähteä tekemään ajouraa taimikkoon  kaivinkonetta varten.

    Eikä se ole halpaakaan tuo puhdistus, kaivonkonemies veloittaa 80-100 €/ tunti, alv. 0

     

     

    käpysonni käpysonni

    Vaikeaa nähdä että saavutetaan samalla kertaa monimuotoisuushyöty ja ilmastohyöty soiden ennallistamisella. Väkisinhän suosta tulee vetinen kun ojat tukitaan.

    käpysonni käpysonni

    Onnittelut  Kärkkäiselle! Ojitushankkeelle (14 km) onnellinen loppu. Syyte luonnon turmelemisesta kaatui syytyäjän saatua riittävästi tarkentavaa tietoa ja luovuttua syytteestä.

    Media useinkin yksityiskohdista tietämättömänä toimii  monissa, varsinkin metsä- ja luontoasioissa sekä  syyttäjänä että  tuomarina, niin kuin tässäkin tapauksessa.

    käpysonni käpysonni

    Kiitos A.J.  vinkeistä.

    käpysonni käpysonni

    Nyt on pakastimessa 6 kg hirvenlihaa, vaikka en metsästystä harrasta, ne on  metsästysseuralle vuokraamiltani mailta ammutuista hirvistä saatua ”vuokratuloa”

    Nyt vaan pitäis keksiä mitä  noista lihoista voisi valmistaa, ollaan vaimon kanssa sen verran huonoja ruuanlaittajia, ettei osata tehdä  niistä muuta kuin hirvikeittoa.

    käpysonni käpysonni

    A.J.:

     

    Mut eikös  jossain tutkimuksessa päädytty siihen että harventaminen vähentää hiilensidontaa, sillä harvemman  puuston nopeampi kasvu ei riitä kompensoimaan suuremman biomassan hiilensidontaa, oliko se  Metsälehdessä kerrottu kerrottu tästä tutkimuksesta?

     

    käpysonni käpysonni

    Metsänhoitomuodit vaihtelee sen mukaan mitä tutkijat ja markkina sanoo, joka vuosikymmenellä tuntuu olevan oma muotinsa.  Tieteeltäkään ei koskaan saada lopullista vastausta mihinkään, koska relevantti tiede on itseään korjaava. 1970-luvulla vallitsi koivuviha, isänikin sovelsi metsänhoitoon tunnettua raamatunlausetta: joka koivua vihaa, se metsäänsä rakastaa. Oli myös muotia istuttaa mäntyä sille soveltumattomille, liian reheville kasvupaikoille, koska mänty oli SILLOIN arvokkaampi puu kuin kuusi, eikä  hirvetkään  vielä kiusanneet männyntaimikoita. Oliko ne sen ajan ihmiset sitten tyhmempiä kuin nykyihmiset? Mene ja tiedä. Ehkä 50 vuoden päästä silloin elävä sukupolvi pitää meidän aikamme sukupolvea ihan tyhmänä?

    käpysonni käpysonni

    Kuten niin monesti todettu, niin trooppisen alueen metsissä ne todelliset lajikato-, metsäkato-  ja monimuotoisuusongelmat ovat. Boreaalisen alueen metsissäkin toki Kanadan ja Venäjän laajat metsäpalot ja keski-euroopan  hyönteistuhot. Nuo niitä todellisia ongelmia ovat, Suomen luonnon ongelmat on noiden rinnalla minimaalisia

    käpysonni käpysonni

    Vieraslajeista vouhottaminen on yksi turhimpia vouhottamisen aiheita. Kautta aikojen on ihmiset muuttaneet maista ja mantereilta toiseen ja kuljettaneet mukanaan kasveja ja niiden siemeniä ja samoin eläimiäkin on siirrelty maista ja mantereilta toisiin, se on siis ihan luonnollista että lajeja siirtyy toisiin olosuhteisiin. Kun hyväksytään että ihmisiäkin siirtyy maista ja alueilta toisiin,niin pitää hyväksyä myös vieraslajit, kyllä ne sopeutuu siinä missä ihmisetkin. Turhinta työtä  maailmassa on tuo yritys hävittää vieraslajit.

    käpysonni käpysonni

    Ja risuparta ei näe horsmaa, vattua, mesiangervoa ja ruohoa pienempiä kasveja ja eläimiä  aukolla ja taimikossa.

Esillä 10 vastausta, 381 - 390 (kaikkiaan 707)