Käyttäjän käpysonni kirjoittamat vastaukset
-
Puhdistmatta ne laskeutusaltaat jää!
Kun aukon maanmuokkauksen yhteydessä perataan ojat ja kaivetaan ne altaat, ja kun taimikko kasvaa, niin milloin menet kaivurin kanssa altaat puhdistamaan? Aikaisintaan ensiharvennuksen yhteydessä, kun tehdään ajourat, ei ole järkeä sitä ennen lähteä tekemään ajouraa taimikkoon kaivinkonetta varten.
Eikä se ole halpaakaan tuo puhdistus, kaivonkonemies veloittaa 80-100 €/ tunti, alv. 0
Vaikeaa nähdä että saavutetaan samalla kertaa monimuotoisuushyöty ja ilmastohyöty soiden ennallistamisella. Väkisinhän suosta tulee vetinen kun ojat tukitaan.
Onnittelut Kärkkäiselle! Ojitushankkeelle (14 km) onnellinen loppu. Syyte luonnon turmelemisesta kaatui syytyäjän saatua riittävästi tarkentavaa tietoa ja luovuttua syytteestä.
Media useinkin yksityiskohdista tietämättömänä toimii monissa, varsinkin metsä- ja luontoasioissa sekä syyttäjänä että tuomarina, niin kuin tässäkin tapauksessa.
Kiitos A.J. vinkeistä.
Nyt on pakastimessa 6 kg hirvenlihaa, vaikka en metsästystä harrasta, ne on metsästysseuralle vuokraamiltani mailta ammutuista hirvistä saatua ”vuokratuloa”
Nyt vaan pitäis keksiä mitä noista lihoista voisi valmistaa, ollaan vaimon kanssa sen verran huonoja ruuanlaittajia, ettei osata tehdä niistä muuta kuin hirvikeittoa.
A.J.:
Mut eikös jossain tutkimuksessa päädytty siihen että harventaminen vähentää hiilensidontaa, sillä harvemman puuston nopeampi kasvu ei riitä kompensoimaan suuremman biomassan hiilensidontaa, oliko se Metsälehdessä kerrottu kerrottu tästä tutkimuksesta?
Metsänhoitomuodit vaihtelee sen mukaan mitä tutkijat ja markkina sanoo, joka vuosikymmenellä tuntuu olevan oma muotinsa. Tieteeltäkään ei koskaan saada lopullista vastausta mihinkään, koska relevantti tiede on itseään korjaava. 1970-luvulla vallitsi koivuviha, isänikin sovelsi metsänhoitoon tunnettua raamatunlausetta: joka koivua vihaa, se metsäänsä rakastaa. Oli myös muotia istuttaa mäntyä sille soveltumattomille, liian reheville kasvupaikoille, koska mänty oli SILLOIN arvokkaampi puu kuin kuusi, eikä hirvetkään vielä kiusanneet männyntaimikoita. Oliko ne sen ajan ihmiset sitten tyhmempiä kuin nykyihmiset? Mene ja tiedä. Ehkä 50 vuoden päästä silloin elävä sukupolvi pitää meidän aikamme sukupolvea ihan tyhmänä?
Kuten niin monesti todettu, niin trooppisen alueen metsissä ne todelliset lajikato-, metsäkato- ja monimuotoisuusongelmat ovat. Boreaalisen alueen metsissäkin toki Kanadan ja Venäjän laajat metsäpalot ja keski-euroopan hyönteistuhot. Nuo niitä todellisia ongelmia ovat, Suomen luonnon ongelmat on noiden rinnalla minimaalisia
Vieraslajeista vouhottaminen on yksi turhimpia vouhottamisen aiheita. Kautta aikojen on ihmiset muuttaneet maista ja mantereilta toiseen ja kuljettaneet mukanaan kasveja ja niiden siemeniä ja samoin eläimiäkin on siirrelty maista ja mantereilta toisiin, se on siis ihan luonnollista että lajeja siirtyy toisiin olosuhteisiin. Kun hyväksytään että ihmisiäkin siirtyy maista ja alueilta toisiin,niin pitää hyväksyä myös vieraslajit, kyllä ne sopeutuu siinä missä ihmisetkin. Turhinta työtä maailmassa on tuo yritys hävittää vieraslajit.
Ja risuparta ei näe horsmaa, vattua, mesiangervoa ja ruohoa pienempiä kasveja ja eläimiä aukolla ja taimikossa.