Käyttäjän käpysonni kirjoittamat vastaukset
-
<p>Näitä muotivouhotuksia tulee ja menee, nyt on muotia ojavastaisuus ja sekametsät, 5 vuoden kuluttua taas vouhotetaan uusista muotijutuista metsien hoidossa.</p>
<p>Siis tuossa juttu</p><p> </p><p>https://kaytannonmaamies.fi/suurten-kuusitukkien-kasvatusriski/</p>
<p><p><p>Uusimmassa Käytännön Maamies-lehdessä on Matti Kärkkäisen, sen metsäproffan pitkä juttu kirjanpainajaongelmasta, siinä hän vähän toppuuttelee sekametsäinnostusta, esim. koivu-kuusi-sekoituksessa on se ongelma että kuivina kesinä koivu imaisee kaiken veden, ja kuuset kärsii koivujen seassa. Ja huomiota kannattaa kiinnittää maaperän koostumukseen sekametsää suunniteltaessa.</p><p> </p><p>Lainaus jutusta</p><p> </p><p>Ei ole vaikeaa löytää kuivien, kuumien kesien jälkeen esimerkkejä, että järeät kuuset voivat sekametsässä silmiinpistävän huonosti, kun taas rauduskoivut ovat mainiossa kunnossa. Kun kuusen fysiologinen tila heikkenee, kirjanpainajakannan ollessa runsas on vaara, etteivät heikentyneet kuuset pysty pihkavuodoillaan torjumaan kirjanpainajien iskeytymistä.</p><p>Havainnoista ei kuitenkaan voi päätellä, että sekametsäkasvatus olisi hyvä ratkaisu. On selvitettävä, kestääkö puhdas kuusikko kuivuutta huonommin kuin kuusi-koivu-sekametsä samanlaisella kasvupaikalla.</p><p> </p><p>Avainkysymys on, miten kuusen ja koivun sekametsä toimii pitkän kuivuusjakson aikana. Tiedetään, että kuusi pystyy reagoimaan kuivuuteen nopeasti, koska solujen rengashuokoset sulkeutuvat rungossa kuivuuden kohdatessa. Kuusen vuosimiljoonia kestänyt evoluutio on saanut aikaan tarkoituksenmukaisen toiminnan. Lehtipuut ovat evoluutiossa nuoria havupuihin verrattuna, ja lehtipuissa evoluutio on panostanut nopeaan veden siirtämiseen. Koivun putkiloissa ei ole kuivuuteen reagoivaa mekanismia, vaan koivu haihduttaa kuivana kautena kaiken veden minkä se saa otetuksi maaperästä.</p><p>Järeäpuustoisessa koivun ja kuusen sekametsässä koivut saattavat voida kuivuusjaksona paksusti samaan aikaan kun kuuset kärsivät koivun ottaessa haltuunsa kaiken saatavissa olevan veden. Puhtaassa kuusikossa olisi parempi tilanne: kaikki puut säästäisivät vettä.</p><p> </p><p> </p><p> </p></p><p> </p><p></p><p> </p><p>Ja vielä lisää lainausta:</p><p> </p><p></p><p> </p><p>Suomessa on runsaasti kivennäismaita, jotka kärsivät jo nykyisin kuivuudesta ja vielä enemmän ilmaston muuttuessa. Maaperän keskipaksuus on runsas kahdeksan metriä peruskallion päällä. Irtomaan paksuuden omissa metsissä voi selvittää GTK:n ylläpitämästä Maankamara-palvelusta. Palvelun mukaan on laajoja alueita, joilla irtomaata on kallion päällä alle metri.</p><p>Se, kuinka paljon irtomaa voi pidättää vettä puuston kasvua varten, riippuu maaperän paksuuden lisäksi siitä, millainen on sen raekoostumus. Maaperän vedenpidätyskyky riippuu siitä, kuinka suurelle partikkeleiden pinta-alalle vettä voi kiinnittyä. Siksi hienojakoinen maa-aines pidättää vettä paremmin kuin karkea.</p><p>Voidaan päätellä, ettei koivun ja kuusen sekametsä ole mikään patenttiratkaisu yritettäessä vähentää kirjanpainajatuhoja. Näin on erityisesti niissä metsiköissä, joissa puustoa voi vaivata vedenpuute pitkien kuivuusjaksojen aikana.</p><p>On arvioita, että kuivien ajanjaksojen merkitys tuhojen alkamiselle on lisääntynyt. Niiden merkityksen tunnistaminen on kuitenkin vaikeampaa kuin helposti havaittavien tuuli- ja myrskytuhojen.</p></p>
Rakennustyömailla käytettävissä erilaisissa sahoissa, missä on pyöröteriä, on ihan itsestäänselvyys että terät on kovapalateriä, olisi hassua jos duunarit käyttäisi työaikaansa terien teroittamiseen.
Mutta kotikutoisella metsäalalla on asiat toisin, aikaa käytetään terien viilaamiseen, mielestäni tämä on yksinkertaisesti naurettavaa tehottomuutta, suorastaan koomista puuhastelua, kivikautista näpertelyä se että metsuriukot- ja akat pää sauhuten viilailee kannon nokassa raivaussahojen teriä, kun järkevämpää olisi myös metsätyöalalla tulla jo 2000-luvulle, ja asentaa sahoihin kovapalaterät.
Nyt tietysti karskit, itsetietoiset huippumetsurit, jotka on aina viilanneet teriään, tulee huutamaan että sä et poika tiedä mitään, että siksi käytetään viilattavia teriä, koska terä sattaa osua kiviin ja siiinä menee kovapalaterä äkkiä pilalle, no tämä on tietysti mahdollista ja jopa todennäköistä kivisessä maastossa, mutta ei ne rakennuksillakaan viilaile teriä tämän takia. No toki tajuan että rakennuksilla ei ole tätä vaaraa, että terä kiviin menisi, mutta raksoilla käyttäjiä on monenlaista hutiloijaa, sahoja ei varovaisesti käytellä, niillä ei kovapalaterätkään kauaa kestä terävinä, ne vaihdetaan uusiin, kun alkavat tylsyä.
Joten ratkaisu: metsurikin voi repussaan pitää varalla muutamaa terää, jos sattuu kiveen iskeytymä tulemaan ja kotona voi olla vielä terä tai pari varalla, ja jos nuuka on, voi teriä viedä teroitettavaksi erikoistuneelle teroittajalle tai teroittaa niitä itse, jos on hommannut sopivan teroituskoneen. Mutta että metsässä vielä 2000-luvulla käytetään viilailemiseen aikaa, johan sellaiselle näpertelylle nauraa jo näreikön närhetkin.
Havaittavissa henkeä, jossa rasistia ei saa sanoa rasistiksi, eikä natsia natsiksi. Suvaitsemattomuutta ei vaan tarvitse suvaita, eihän siitä muuten mitään tulisi.
Juuri on lehdissä ollut juttua kuinka muslimimies murhasi toisen vaimonsa Suomessa. Vetosi sharia-lakiin.
Kumma juttu että näitä suvaitsemattomia muslimeita täällä suvaitaan. Islam kaikkinensa on erittäin suvaitsematon uskonto. Päivi Räsänenkin on ihan light-konservatiivi ja kevytsuvaitsematon näihin muslimeihin verrattuna.
Ja mitä rasismiin tulee, niin rasismia on synnynnäisten ominaisuuksien perusteella tapahtuva syrjintä, uskonto ei ole rotu eikä etnisyys, kukaan ei synny muslimiksi, uskonto on valinta ja uskonnon perusteella tapahtuva syrjintä ei ole rasismia. Ei muslimeja, ei kommunisteja eikä natseja Suomeen, ne Suomesta pois.
Ju
Haavisto kerää vasemmistolta niin vahvan kannatuksen että saattaa mennä läpi jo 1. kierroksella, koska muiden ehdokkaiden äänet hajaantuvat niin monelle. Väyrynenkin siellä on vielä keräämässä Natoon kielteisesti suhtautuvien ääniä. Itse tosin uskon että kakkoskierroksella vastakkain on Aaltola ja Haavisto ja pelin ratkaisee se, kumpaako nämä vasemmmistokeput ja vasemmistokokoomuslaiset äänestävät, saattavat hyvinkin äänestää Haavistoa, niin kuin äänestivät Venäjän ystävää, kommari-Halosta vuoden 2000 ja 2006 vaaleissa. Persut nyt ei ainakaan Haavistoa äänestä.
Mua kans kiinnostaa tuo Strandin hybriditerä, ei varsinaiseen vesakon raivaukseen, vaan tuollaisen sekalaisen kasvuston, missä on heinää, horsmaa, vatukkoa, ja talvella kaadettujen pajujen ym. lehtipuiden kesän aikana yli metriseksi kasvanutta vesakkoa, raivaukseen. Varsinkin metsäteiden pientareilla on juuri tuollaista sekalaista kasvustoa.
Onkohan tää siihen parempi kuin tuo paljon kehuttu V-klinga? Kokemuksia kellään?
Ärsyttäähän tämä ennallistamiskeskustelu sikäli, kun ei kukaan tiedä tai halua selvittää, mitä tämä ennallistamispäätös metkitsee KÄYTÄNNÖSSÄ, ruohonjuuritasolla, yksittäisen metsänomistajan metsien kohdalla?
Tuleeko avohakkuukielto, tuleeko lisää byrokratiaa, pitääkö tukita kaikki ojat, eikö enää saa muokata maata, tuleeko pakkosuojelua vai mitä kaikkea on edessä siis KÄYTÄNNÖN METSÄNHOIDOSSA ??
Yksi asia katkontakeskustelussa unohtuu kokonaan; kun vaaditaan nätä matriiseja, tukkilistoja, katkontatilastoja, millä nimillä niitä kutsutaankin, julkisiksi, niin vaikka olisi miten julkista tahansa, niin puunmyyjistä suurin osa ei niistä ymmärtäisi yhtään mitään eikä näin ollen osaisi niistä tehdä mitään johtopäätöksiä.
Joskus tulee kyselyjä, joissa saattaa olla 10-20 kysymystä ja kunkin kysymyksen alla 5-20 alakysymystä, joissa esitetään väite, että oletko täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, melko samaa mieltä, en osaa sanoa, melko eri mieltä, jokseenkin eri mieltä, täysin eri mieltä väitteen kanssa, nämä ovat todella uuvuttvia ja raskaita kyselyitä, joiden täyttäminen jää helposti kesken tai jos pyrkii täyttämään kaikki kysymykset, niin puolenvälin jälkeen täyttää hälläväliä tyyliin miten sattuu, arpomalla. Ei tälläisiä maratonkyselyitä, hyvät tutkimusten tekijät.