Käyttäjän käpysonni kirjoittamat vastaukset
-
Pikku hiljaa pitää näitä kotivarastoja alkaa täyttämään. Kuiva-ja purkkiruokaa, jauhoja, kuivahiivaa (+turbo), sokeria, suolaa, aggrikaatti ja paljon polttoainetta. Polttopuita on jo 10 vuodeksi.
Miksi? Pelkäätkö että Trump hyökkää Suomeen?
Ihmettelen tätä kun uutisoidaan että Suomen metsät ovat päästölähde, sehän on luonnontieteellisesti mahdotonta, koska kasvava puu sitoo kyllä AINA hiiltä. Miten se, että puiden hiilensidonta ei kykene korvaamaan maaperän päästöjä, tekee metsistä päästölähteen? Maaperän päästöihin kun on laskettu myös TURVEPELTOJEN päästöt.
Siis TURVEPELTOJEN!!
Turvepelloo eivät ole metsää, ne ovat PELTOA.
Ymmärrän kyllä että lämmenneessä ilmastossa elopetäisen maa-aineksen hajoaminen on nopeampaa, ja se lisää päästöjä, mutta silloinhan myös lahonnut puu hajoaa nopeammin, joten tämän logiikan mukaan pitää välttää lahopuun jättämistä metsiin, koska sekin lisää hiilipäästöä.
Jos nyt toiveiden mukaisesti hakkuita vähennetään, niin sekö lisääntynyt hiilensidonta pystyy kompensoimaan ilmeisesti edelleen lisääntyvät maaperän päästöt. Ja kun tapahtuu todellista metsäkatoa mm. tuulivoiman lisäämisen ja rakentamisen takia, niin näistäkin aiheutuneet lisäpäästöt pitäisi siis metsien hakkuita vähentämällä korvata. Eli tuulivoimarakentaminen ja turvepeltojen viljely siis aiheuttaa vaatimuksen vähentää hakkuita?
Onko tuota hiilen kiertoa sellun osalta mietitty loppuun asti? No mietitääs me porukalla. Isosta osasta sellua tehdään vessapaperia, joka viemäreiden kautta päätyy jätevedenpuhdistamoille, siellä se siivilöidään yhdessä kakan kanssa pois vedestä, ja tuo kiintoaines päätyy yleensä biokaasun tekoon tai kierrätyslannoitteeksi pelloille, biokaasulaitoksen kiinteä jäännös myös kierrätykseen, osa kiintoaineksista päätyy peltojen lisäksi myös maisemointiin. Eli loppujen lopuksi tuo sellu päätyy eri paikoissa kierreltyään takaisin maahan, eli sinne mistä se on lähtenytkin, eli kun puhutaan pitkäikäisistä ja lyhytikäisistä puutuotteista, ei se sellun hiili sittenkän häviä hiilenä ilmaan vaan päätyy takaisin maaperään, ainakin osa siitä. Onko tutkijat ottaneet tämän huomioon laskelmissaan?
Tämä ei tietenkään koske niitä sellusta valmistettuja tuotteita, jotka päätyvät poltettaviksi.
Muiskaako joku ajan joskus 15-20 vuotta sitten, kun metsäteollisuus oli niin huolissaan puunsaannista, että lobbasi joitakin poliitikkoja ajamaan metsänomistajille erityistä metsänkäyttömaksua, joka olisi määrätty niille metsänomistajille, jotka eivät myy puita. Nyt sitten ollaan tultu siihen pisteeseen, että kun perustuslaki takaa yksityisomaisuuden suojan eikä suoraan voida kieltää puun myyntiä, niin varmasti nyt monissa piireissä pohditaan jonkinlaista haittaveroa, rangaistusmaksua tms. jolla saadaan puunmyyntiä ainakin vaikeutettua.
