Käyttäjän Kantona kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 109)
  • Kantona

    Olisi vaan hyvä maksaa mukisematta. Jyrki antoi juuri miljardin anteeksi osakeyhtiöille sun muille ulkomaalaisille omistajille jaettaviksi. Jonkun ne rahat on maksettava joten olkaa iloisia kun jykä on valinnut teidät, äänestäkää kokkoomusta

    Kantona

    Kuusen taimi on siis istutettu 60 vuotta sitten metsään. Kalliisti on istutettu mutta unohdetaan kulut. Paras taimi kasvaa 60 vuodessa reilu 30 senttiä halkaisijaltaan olevaksi puuksi, siinä on kuutio kuusta. Siitä saa sen kuuskymppiä jos saa.

    Aiemmin myydyt ovat olleet halvempia, sen tiedän kokemuksesta. Vaikka en tussaakkaan metsissäni vaan annan niiden kasvaa varsin mitään sinne sijoittamatta.

    Kyllä Jees on aivan oikeassa, euron kuusesta saa vuotta kohti kuutiolle silloin myydessä, 60 vuoden välein.

    Ja jos kuution puita on hehtaarilla 200 niin matematiikalla siitä selviää. Siis sitä hehtaaria kohti tienattavasta

    Kantona

    Vaan kyllä on hyvä kertomus tuo alkujuttu. Nykymeno tuppaa olla sellaista, että kaikki pitäisi ostaa mahdollisimman kaukaa koska kauppa on ainut mikä nykyjärjen mukaan kannattaa. Ja ostaessa se kannattavuus vielä menee sinne mahdollisimman kauas.

    Kun tehdään lähitienoon raaka-aineesta oikeilla menetelmillä, jotka vielä joidenkin harvojen tiedossa ovat, saadaan hyvää kohtuuhinnalla ja työllistetään samalla tekijöitä sen sijaan, että pikavipillä maksettaisiin ja yhteiskunta hoitaisi loppujen lopuksi laskun.

    Kantona

    Onpas mielenkiintoinen keskustelu tämä, itsellekin ajankohtainen kunhan saan aikaseksi ryhtyä toimeen

    Itellä on Garminin GPSmap 62s ja sitä vasta opettelen. Siksi sanomaani kannattaa suhtautua varauksella ja toivon, että joku korjaa jos pahasti olen metässä

    En tiedä varmasti meneekö näin mutta Garminissa painetaan ensin find-näppäintä, sitten reittipisteistä valitaan laitteeseen aiemmin näpytelty se rajapyykkikoordinaatti jolle halutaan suunnistaa. Minusta nyt laitteen pitäisi ohjata suorinta tietä halutulle rajapyykille.

    Kantona

    Jan Vapaavuori komppaisi varmasti tässä Kopraa ja sanoisi, että pistetään viiskyt euroa veroa vuodessa hehtaarille niin kutka lähtee.

    Tuossa kytkyjen purkamisessa ole varovaisesti Lauri Vaaran kannalla. Mitä toisiaan lähellä olevien tilojen puunhinnan koplaamiseen tulee niin kyllä se on mennyt tähän asti niin, että parempien leimikoiden hinnat ovat pudonneet jos samaan krossiin on pitänyt ottaa jonkun puunostajaan ”suhteissa” olevan rääseikkö.

    Myös teko- ja ajokonyrittäjien tilanne selkeytyisi luultavasti kun alalle pääsisi helpommin uusia yrittäjiä ja kilpailu vapautuisi heidän keskuudessaan. Vanhemmatkin vielä aivan kunnolliset koneet voisivat palata töihin.

    Omistan vain vähän metsää, josta reilusti yli puolet on nykyisenkin metsälain mukaan hakkuukypsää mutta yhä kasvavaa. Maa-, metsä- ja ”asutus”tiloja on eri puolilla Suomea. Silti en pitäisi kiirettä myymisellä, mukava on katsoa ensin mihin tämä johtaa.

    Ja vielä tuosta Vapaavuoren alkuvuoden Koprakompista. Elekee metsänomistajat unohtako, että Kokoomuksen Jan Vapaavuori on teille ajamassa ennen pitkää metsätilaveroa, jonka suuruuden Versowoodin Kopra määritteli 50 euroksi vuodessa hehtaaria kohti. Eli sahateollisuuden puolelta Kokoomuksen kautta tuli tuo esitys. Siinä pari metsänomistajan pahaa vihollista

    Kantona

    Vaihtoehtona nykymuotoiselle, uudessakin metsälakiehdotuksessa piilevälle metsänomistajan ohjailulle voisi todellakin olla metsänomistajan oman järjen käytön sallinta ainakin niille, joiden metsät kasvavat hyvin puuta. Valitettavasti on vaan uskomattoman paljon noita, jotka tarvitsevat armottoman käden niskavilloista itseään ohjaamaan, noita jotka tarvitsevat ison metsäyhtiön kertomaan mikä on oikein metsänomistajan kannalta.
    Itse olen kaiken mahdollisuuden mukaan suosinut luonnon tekemää uudistusta ja metsäni kasvavat nyt tiheinä ja hyvin. Toki aukkojakin olen joutunut tämän yksioikoisen käskyttämisen takia muutaman tekemään mutta istuttanut omana omistusaikanani en ole enkä tule niin tekemäänkään.
    Niin, noista koivusta ja lepästä; Älkää olko huolissanne. Jos hieskoivua ja harmaaleppää ei voi kasvattaa vaikka nuo molemmat niin hyvin sopivat klapien, tuon tulevaisuudessa yhä suositumman polttoaineen raaka-aineeksi, voi klapeja tehdä ihan männyn ja kuusen tyvitukistakin. Metsänomistajat ovat vaan niin pinttyneitä tapoihinsa, että metsäherroille olisi nuo tyvitukit myytävä. Ei tarvitse. Silkava iso 33 senttiä pitkä pölkky 60 sentin halkaisijaisesta havupuun tyvestä antaa hyvän tuoton klapikasan kautta markkinoituna. Ja kun työn tekee reilusti eikä sumuta klapien ostajaa käy homma oikein hyvin pitkälläkin juoksulla.

    Suurempitöiset latvojen rungot voi sitten myydä energiapuuksi jos niin haluaa.

    Ja kun klapimarkkinat täyttyvät niin sirkkelisahurit varmaan tulevat uudestaan ja ruvetaan maaseudulle rakentamaan pitkästä puusta tavallisia taloja ja jätetään rupia aiheuttavat homepesät fiksummalle väelle asuttaviksi. Ei tarvita muuta ohjelmaa kun kutsutaan Myrkynvihreitä edustajia kylilemään. Ilta kuluu rattoisasti kun esitellään ihottumia toinen toisilleen

    Kantona

    Itsekin olen katsellut noita kartorytöjä, joita tienvarsilla runsaastikin on. Milloin ekstremekiipeilijät ne seikkailujensa kohteiksi ottavat, milloin löytyy ensimmäinen kalmo romahtaneen kantörydön alta. Jyrkiksi pinottuja nuo ovat, aivan pystyseinäisiä nämä suuryhtiöiden ilmaiseksi ostetut energiapinot, joita maanomistajat vastuullaan maillaan vuosikaudet säilyttävät

    Kantona

    Kyllä hieskoivua ja leppää kannattaa kasvattaa metsänomistajan näkökulmasta siellä missä ne tykkäävät kasvaa. Kovin on tämä keskustelijakaarti täällä tehometsätalouden läpilyömää, torppareita sellun keittäjille pääosin jokainen. Vain muutama pystypäinen suomalainen oman metsänsä omistaja täällä on ja heille nämä vasallit leukojaan louskuttavat.

    No iltaisin nuo vasallit varmaan lukevat hetken Kopran tai Junnikkalan sanoja ja uinahtavat sitten henkisesti piestyinä rauhattomaan alistetun uneen.

    Siis tosiaan, ovatko suomalaiset metsänomistajat oikeasti näitä, joilla ei ole kuin se yksi tie kulkea. Joille on virallisen metsäpolitiikan teesit istutettu mieleen ja muuta ei ole. Robotin lailla toistetaan Kullervokuuselaiset virheet ja niistä vielä ylpeinä täällä ylvästellään. Hyvää viihdettä on tämä palsta, kiva on täällä joskus poiketa ihmettelemässä itseään täynnä olevia, jotka eivät tosiaan ymmärrä olevansa väärässä.

    Miten sitä sanottiinkaan: Turmiollisin yhdistelmä on tyhmä ja ahkera

    Kantona

    Itse en ole osallistunut tuommoisiin keskusteluihin koska nyt vasta näen ensi kertaa tietoa asiasta.

    Olen Off Road autoilija henkeen ja vereen!

    Mutta mieleeni ei tulisi edes unissani mennä ajamaan jonkun toisen maille ilman, että kyseinen henkilö haluaa kutsua minut ja olen tervetullut.

    Mikä meissä ihmisissä nykyään on, mikä ajaa meitä pyrkimään toisen omaisuuden hyväksikäyttäjiksi. Jos joku haluaa ajaa maastoautolla metsässä ei ole temppu eikä mikään ostaa kaupunkiasunnon neliöhinnalla hehtaari metsää ja 200 neliön asunnon hinnalla saa jo mukavan alan offailuun sopivaa seutua.

    Off Road kun ei tarvitse välttämättä isoja tukkipuita, jämäkät kannotkin riittävät vinssin vaijerin kiinnityspisteeksi.

    Itse toki offaan mieluiten täydessä, vanhassa, omassa metsässä, puita rikkomatta ja vanhoja ajouria hyväksi käyttäen. Kukkulalle kiipeäminen hyvien renkaiden pidon ollessa lukkojen myötä paras mahdollinen antaa hyvät fiilikset. Ja kiinnihän me joka tapauksessa haluamme. Juuttumaan jonnekin mahdollisimman etäälle. Ja sieltä omin tai kaverin avuin pois pääsemään. Se on mukavaa.

    Kantona

    Haluan vielä sen verran suomentaa kantaani, etten todellakaan ole ketään pois jaksollisesta kasvatuksesta kitkemässä. Annan täyden tuen niille, jotka haluavat maksaa joka vaiheessa täyden hinnan ja ovat itse itsensä pakottamassa ilmaisen puun jakamiseen ropsia ilmaiseksi haluaville suuryhtiöille. Vapaus on suuri asia ja sitä tulee kunnioittaa.

    Kohdistan huomioni siihen, että tarjottua halvempaa menetelmää, jota itse olen mahdollisuuksien mukaan jo kauan käyttänyt, on annettava niiden käyttää, jotka sitä haluavat. Muutaman vuoden siinä menettää mutta toteutus on varma ja tämä sekä seuraava sukupolvi hyötyy. Joku pisnesmies voi olla hyötymättä mutta elämä on kovaa

    Jatkuvan kasvatuksen geneettistä arvostelua on varsin tuoreessa haastattelussa suorittanut metsäprofessori Matti Kärkkäinen. Tuota haastattelua en nyt tähän osaa linkittää mutta se kuitenkin varmaan kuuklettamalla löytyy ja karahti korvaani niin pahasti, että sen esille nostin. Kärkkäisellä on paljon viisaita ajatuksia, mutta esim sitä hän ei ymmärrä, että maapallon pintakerroksesta haihtuva vesihöyry haluaa loppujen lopuksi nousta ylöspäin. Tuonne pilviin se vesihöyry nousee sataakseen sieltä sitten takaisin iloksemme ja maan virkistykseksi. Jos vesihöyry klapeista haihtuessaan ei haluaisi nousta ylös ei se järven pinnastakaan halua nousta eikä veden ikiaikainen kiertokulku näin onnistu.

    Vaan tuo itsepäinen, meistä muka viisaista välittämätön luontopa toimii niinkuin tahtoo ja nostaa vedet yläilmoihin meidän mielipiteidemme johdosta juurikaan mieltään muuttamatta kuuntelematta

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 109)