Etusivu › Keskustelut › Kantona › Kirjoitetut vastaukset

Käyttäjän Kantona kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 109)
1 2 3 … 9 10 11
  • Kantona 29.10.2016, 23:37

    Juu. Ja sen verran viel kertaan, et toisetkii yhtä yksinkertaset kuin ite oon ymmärtävät.

    Suomi on erittäin vahvasti hiiltäsitova ekosysteemi niin kauan kun tääl vihreetä peittoo on.
    Verrokkina on kasviton maa, jossa ei ole vihreän häivääkään. Suomella on siis varaa hävittää kaikki metsänsä ja peltokasvinsa, aarimaansa ja puutarhojensa ikiaikaiset tammistot ennenkuin olemme lähellä metsättömiä maita kuten nyt vaikka euroopan tärkeinä itteään pitäviä metropoleja.

    Villeniinistöt ja kaikki muutkin edelläluetellut sutkit ovat maamme jo moneen kertaan myyneet omien etujensa alttarille. Aivan sama tullaanko skdl:stä, maalaisliitosta tai porvarien porukoista, ketään rikkuria ei ole vielä rangaistu. Nauravat meille makeasti mutta kuitenkin jotenkin jo älyävät, että syvä masennus ja väsyminen kansan syvissä riveissä kohta aiheuttaa jotain vastatointa

    Kantona 28.10.2016, 11:55

    Niin pitkään ku tuo mehtä ja sen aluskasvillisuus on olemas niin ollaan plussan puolel arabiautiomaahan verrattuna. Vasta sitten ku myrkyllä on kaikki tapettu ja saatu uudistusmyrkytyksillä kaikki pysymään kuolleena, ollaan samal viival sen kasvejakasvamattoman maan kans.

    Tätä asiaa ei vihreejohtaja eikä muutkaan värillisil silmälasinsangoil varustetut paskahousut ole puutteellisil aivovaroillaan halunneet tunnustaa kun niitten saamat lahjukset vähenis dramaattisesti

    Kantona 28.10.2016, 11:44

    Siis asia on yksinkertaisuudessaan se, että sata hehtaaria suomalaista mettää sitoo enemmän hilidioksidii ku koko arabivaltio ilman kasvin taimeekaa.

    Kantona 28.10.2016, 11:42

    Vaan mitä meiän neuvottelijat aattelee.

    Niitten nimiä ei kukaan voi tähän laittaa kun ne on suojeltuja, niitä ei enää tavallisen kansan, meiän kylymästä maasta käsin perunoita nälkäämme kaivavan kansanosan typerä haahuilu tavoita

    Kantona 28.10.2016, 11:39

    Ajatellaanpa hiilen sidontaa maailmas.

    Verrataan kahta maata. Hiekanpeittämää autiomaata pinnan allaan öljymiljardit ja suomalaista pientä mehtätilaa. Siis yksittäistä maapalaa

    Kovinkaan isoo aivokapasiteettii ei ehkä vvaadita, kumpi sitä enemmän hiililidioksidii sitoo niin kauan ku ykskii puukaippura sillä suomalaisella tilalla kasvaa

    Kantona 10.4.2016, 12:23

    Jotta koron merkitystä voisi tarkastella pitää olla tiedossa myyntihetken puukauppatilanne ja se onko kyseessä vapaaehtoinen myynti vai pakkokauppa mikäli pakkomyyntilait tulevat voimaan. Jos myyjä joutuu pakon sanelemana tekemään hakkuun metsälöön, jossa ei vielä ole hakattavaa ei mikään korkokanta pelasta tappioilta. Siksi tärkeämpää kuin korkokannan pohtiminen on kysyä ennen punaisen viivan vetoa mikä on kanta myyntiinpakotusverolle

    Kantona 16.11.2015, 14:57

    Keskustelun aloittaja ottaa tärkeän asian esille!

    Miten moni onkaan haksahtanut tuossa, ite onneksi en ole kun olen saanut tietoa riittävästi hankintatilanteissa.

    Vaan paljon on metsien hintoja nostanut tuo usean ostajan väärinkäsitys ja sen avulla keinottelijat yrittävät yhä vetää välistä

    Kantona 9.11.2015, 19:32

    Pääsin itekin isän avuksi hevosella tukkeja ajamaan vielä viimeisinä metsätyövuosina ennen motojen tuloa metsureita korvaamaan. Auton ajokorttirahat otettiin omasta vanerikoivikosta hakkuiden päätteeksi koulun hiihtoloman aikoihin.

    Vaan parhaana muistona on jäänyt se, kun vällyjen alta pakkastalvisena aamuna heräsi viileässä metsäpalstan tuvassa leijuvaan, isän keittämän aamukahvin tuoksuun hakkuuhommien alkupäivinä.

    Hakkuun edetessä tupa sitten lämpeni normaaliin lämpöön, seinähirret eivät enää hohtaneet kylmää ja iltasella tupaan kerääntyneet kylän kekkulit antoivat hyviä neuvoja miten Canadien, alle kymmenkiloinen ”kevytsaha, saatiin ketjultaan puuta viiltävään katkaisukuntoon

    Kantona 9.11.2015, 19:07

    Keskustelun ajoittajalle suosittelen, että osta vaan metsää. Tuossa edellä on paljon kaikenlaisia laskelmia ja tietäväisten turinoita siitä miten odotusarvot ja diskonttaukset määrittäisivät metsäkaupan.

    Heh, metsä on yhä nykyään niin halpaa, että sitä kannattaa ehdottomasti ostaa. Kato, että hyvälaatusta tukkia kasvaa palstalla runsaasti, tiet jos on kunnolliset pitkin rajoja niin voit noita tukkipuita myydä kesäaikoinakin ja saat paremman myyntihinnan ja ennenkaikkea nopean hakkuun sitten kun päätät myydä.

    Taimikoita jos on paljon niin silloin kaikista myyntipuheista huolimatta ostat niiden osalta 50 vuodeksi pelkkiä kuluja. Sen jälkeen saatta pikku tilejä olla tulossa harvennushakkuiden myötä.

    Metsän ostaminen on paljon enemmän kuin taselaskelmien tekoa. Se on vähän kuin ostaisit tosi ison lemmikkieläimen. Siitä täytyy tykätä ja sitä pitää osata arvostaa alusta lähtien

    Kantona 30.9.2015, 00:00

    Näinhän se menee. Niin kauan kun konserni tai yhtiö tuottaa hyvin ei ongelmista puhuta. Kärsijät vaikenevat koska seuraukset asian oikean laidan kertomisesta voivat olla kohtalokkaat.
    Ja miljoonien hyödyt voivat myös tasoittaa murrettua itsetuntoa.

    Nämä monottajat kuitenkin nousevat usein jostain suosta kuitenkin uudelleen esille monottamaan koko kansakuntaa niinkuin taannoinkin kävi. Kyse tosin ei ole metsäyhtiöstä mutta… Muistan kuinka silloinen liikenneministerityttö ylisti ryhmänvetäjän ihanaa monottamiskykyä. En tiedä onko politiikassa enää.

    Voimmeko metsäväkenä hyväksyä isojen metsäyhtiöiden johtajien toimia jos he kohtelevat väärin alaisiaan. Kuuluuko se meille. Olemmeko edes kiinnostuneita moisesta

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 109)
1 2 3 … 9 10 11