Käyttäjän Kalle Kehveli kirjoittamat vastaukset
-
Tutkimusten mukaan jokainen kanalintujen huippusykli on matalampi kuin edellinen, ja tähän ei ole tullut muutosta. Metsienkäsittely tämän syklin muuttamiseksi on avainasemassa. Varsinkin metsien ennakkoraivaukset pois.
Metsähallituksien metsien hakkuilla on tarkoitus pitää puun hinta kohtuu tasolla tai halpana metsäyhtiöille, ja turvata niiden olemassa olo. Se riittää vipuvartena siihen. Virkamiehet vartioivat sitä. Yksityisiltä mailta löytyisi helposti sama määrä puuta, mutta kun se ei ole tarkoituksen mukaista.
Keskimääräinen metsälön hehtaarituotto ei ole koillismaalla ja lapissa kuin 1-2 m3/vuosi.
Aikanaan 1970-1980 luvulla minäkin ammuin 100 lintua syksyssä, jopa 14 lintua päivässä ja niitä riitti. Viimeiseen kymmeneen vuoteen olen keskittynyt niiden suojemiseen. Voi mennä päiviä koiran kanssa liikkuessa, ettei kuule siiven räpäystäkään. Tilanne on erittäin hälyttävä ja meidän perällä syyllinen on metsähallitus, jonka metsänkäsittely, että metsästyslupien myynti ei kestä päivän valoa.
Ympäristön saastuttaminen ja yleinen kulutus pitää erottaa toisistaan. Lukuunottamatta pientä ryhmää länsimaita, jätteet edelleenkin heitetään luontoon tai mereen. Mitään ei kierrätetä tai hävitetä energialaitoksissa. Tämä on ensimmäinen ja tärkein asia, mikä pitäisi korjata, ja sillä on todellista merkitystä. Kaikki muu on silmänlumetta. Meret ovat maapallolle jopa tärkeämmät kuin metsät.
Vaikka jossainpäin kanalintukanta on voinut vähän elpyäkin valtionmailla trendi jatkuu.
”Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan <b>Pekka Helteen</b> mukaan metsäkanalintujen määrä alkoi laskea roimasti 1960-luvun alussa, ja tätä kehitystrendiä kesti kolmisenkymmentä vuotta.
– Metson, teeren ja pyyn määrät pienenivät jopa puolella. Tämä johtui osaltaan maankäytöstä, metsärakenteen muutoksista sekä metsä- ja suo-ojituksista.”
